Koronakriisi iskee terveyteen ja talouteen aiheuttaen monenlaisia ongelmia. Kaupungit ja kunnat taistelevat osaavine ammattilaisineen etulinjassa, mutta toistaiseksi hallituksen tarjoamat tukitoimet niille ovat olleet kovin kevyitä. Sairaanhoitopiireille on luvattu tukea suorien koronasta aiheutuvien kulujen kattamiseen, mutta kunnat ovat jääneet yksin. 

Akuutin kriisivaiheen jälkeen on siirryttävä ennakoiden ja määrätietoisesti kuntien ja kansantalouden uudelleenrakentamiseen. Terveen talouden merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä se tuo liikkumavaraa. Kuntaliitto arvioi kuntien talouden heikkenevän tänä vuonna vähintään 1,5 miljardilla eurolla. Tampereen osalta se tarkoittaa 73−100 miljoonan euron negatiivista vaikutusta. Tilannetta ei helpota se, että Tampereen käyttötalous on ollut kuralla jo ennen koronaa. 

Kunnille on kohdennettava sellainen pelastuspaketti, jolla välttämättömät palvelut turvataan myös tulevaisuudessa jokaiselle suomalaiselle sekä yksityisen ja kolmannen sektorin yhteisölle. Kuntien roolia on kasvatettava yrityksille ohjattavan tuen kanavoimisessa. Yksikään elinvoimainen yritys ei saa kaatua. Viimeistään tämä kriisi on osoittanut, että valtio tarvitsee yrityksiä siinä missä yritykset valtiota. 

Pitkän aikavälin tulojen ennakoitavuutta tulee lisäksi parantaa verotilitysjärjestelmää kehittämällä. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on myös karsittava ja etenkin tehtäviä lisäävien hankkeiden valmistelu on keskeytettävä. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämistä ei tule valmistella, vaan resursseja tulee ohjata perusopetuksen ja toisen asteen erityisopetukseen sekä oppilashuoltoon. 

Sosiaalisia ongelmia on torjuttava panostamalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Poikkeusolojen kasvattamat ongelmat muun muassa perheissä heijastuvat kauas kriisin jälkeiseen aikaan. Nopea palveluiden saaminen on turvattava ennen kaikkea perhepalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Aukioloaikojen pidentäminen ja palvelusetelien käytön laajentaminen ovat hyviä keinoja saatavuuden parantamiseen. 

Yksinäisyydestä aiheutuvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi joissain kunnissa on otettu käyttöön malli, jossa ikäihmisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä voinnin ja avun tarpeen selvittämiseksi. Käytäntöä tulisi laajentaa koko Suomeen. Kolmatta sektoria voisi hyödyntää enemmän tällaisessa toiminnassa. Tampereella kokoomus on päättänyt soittaa kaikille yli 70-vuotiaille jäsenilleen ja paikallisyhdistyksiä kannustetaan toimimaan samoin koko Pirkanmaalla.

Koronakriisillä on kuitenkin hopeareunus. Kaikki kriisin aikana opitut toimintatavat on hyödynnettävä, eikä vanhoihin toimintamalleihin kannata oikopäätä palata. Kun liikkeelle on päästy, on vyörytystä jatkettava – kunnat ja asukkaat edellä. 

15.4.2020

Anne-Mari Jussila (kok)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vpj.

Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen

Aleksi Jäntti (kok)

Tampereen apulaispormestari

Kokoomuksen Pirkanmaan piirin pj.

Jouni Markkanen (kok)

Kaupunginvaltuutettu

Tampereen Kokoomuksen aluejärjestön pj.

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.