Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa vuodelle 2020 talousarvion, joka on paperilla tasapainossa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin toivomusponsi kymmenen kohdan toimenpideohjelmasta, jonka tavoitteena on talouden pitäminen tasapainossa ja menojen kasvu alle kolmessa prosentissa taloussuunnittelukaudella 2020-2023. 

Viime vuosina nettomenojen kasvu on ollut yli neljä prosenttia eli lähes 50 miljoonaa euroa vuosittain, vaikka väestönkasvu on alle puolitoista prosenttia. Tämä epäsuhta oli yksi keskeisimpiä syitä siihen, että keskustelu kunnallisveron nostosta oli paikoin kipakkaa. Jo tuolloin oli selvää, että veronkorotus ei ole taikasauva, jolla talous loihditaan tasapainoon. Tarvitaan myös muita, määrätietoisesti johdettuja toimenpiteitä.

Veronkorotuskeskustelun tuoksinassa sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka T. Salmi tviittasi ilmoille väitteen, jonka mukaan kokoomus ei olisi sitoutunut Tampereen talouden tasapainottamiseen. Kyllä on. Alkanut vuosi näyttää, miten on SDP:n ja muiden koalitioon jääneiden puolueiden laita.

Kaupunginhallitus kokoontuu helmikuun alussa kaupungin laajennetun johtoryhmän kanssa yön yli kestävään talous- ja strategiaseminaariin. Siellä päätetään kymmenen kohdan ohjelman yksityiskohtaisemmasta sisällöstä, painotuksista, vastuista ja raportoinnista.

Riskinä on, että ohjelma osoittautuu lopulta savuverhoksi, jonka suojissa budjetti jälleen kerran ylitetään. Savuverhoksi, jonka avulla selitetään, ettei ylityksille taaskaan voitu mitään. Ei, vaikka oli oikein ohjelma käytössä.

Jokaisella kaupungin (ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, kirj. huom.) yksiköllä on talousarvion asettama raami toiminnalleen. Jos jokainen yksikkö pysyy budjetissaan, talous on tasapainossa. Avainasemassa on johtaminen.

Meillä on valtuuston hyväksymä tasapainoinen budjetti, jonka sisältöä on kilvan ylistetty. Siinä pysyminen mittaa valtakoalition todellisen toimintakyvyn.

Aleksi Jäntti

Apulaispormestari, kaupunkiympäristön palvelualue

8.1.2020

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.