KIRJOITUKSIA

Koronakriisi iskee terveyteen ja talouteen aiheuttaen monenlaisia ongelmia. Kaupungit ja kunnat taistelevat osaavine ammattilaisineen etulinjassa, mutta toistaiseksi hallituksen tarjoamat tukitoimet niille ovat olleet kovin kevyitä. Sairaanhoitopiireille on luvattu tukea suorien koronasta aiheutuvien kulujen kattamiseen, mutta kunnat ovat jääneet yksin.  Akuutin kriisivaiheen jälkeen on siirryttävä ennakoiden ja määrätietoisesti kuntien ja kansantalouden uudelleenrakentamiseen. Terveen talouden merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä se tuo liikkumavaraa. Kuntaliitto arvioi kuntien talouden Lue lisää…

Niilo Rautionmaa kritisoi (AL 5.4.) Tesomalle sijoittuvaan asemakaavaan suunniteltuja määräyksiä. Kritiikin kärki on kirjauksessa, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia asunnoista pitäisi olla perheasuntoja eli minimissään 60 neliöisiä kolmioita. Johtamamme lautakunnat sekä valmistelevat virkamiehet ovat pitkään pohtineet sitä, pitäisikö huoneistokokoa ohjata tarvittaessa asemakaavalla nykyistä vahvemmin. Toistaiseksi asuntojakaumaa on ohjattu kaavalla vain kaupungin omistamilla tonteilla ja tontinluovutusten yhteydessä sopimuksin.  Vuoropuhelussa rakentajien edustajien kanssa on kiinnitetty huomiota uudistuotannon yksipuolisuuteen viime Lue lisää…

Viime perjantaina tuli kuluneeksi 80 vuotta 105 päivää kestäneen talvisodan päättymisestä. 13.3.2020 tullaan muistamaan myös koronavirusta vastaan käytävän taistelun ensimmäisenä päivänä Suomessa. Litralla käsidesiä sai 2,5 litraa Koskenkorvaa ja vessapaperi loppui kaupoista. Talvisotaa edelsi epävakaa aika Euroopassa. Suomessa äärivasemmiston ja -oikeiston pullistelu oli jatkunut vuosikymmenen, jonka aloitti New Yorkin pörssiromahdus. Talvisodan ihme yhdisti sisällissodan pirstoman Suomen. Harva uskoi 1939, että Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen. Vielä tammikuun loppupuolella Lue lisää…

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa vuodelle 2020 talousarvion, joka on paperilla tasapainossa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin toivomusponsi kymmenen kohdan toimenpideohjelmasta, jonka tavoitteena on talouden pitäminen tasapainossa ja menojen kasvu alle kolmessa prosentissa taloussuunnittelukaudella 2020-2023.  Viime vuosina nettomenojen kasvu on ollut yli neljä prosenttia eli lähes 50 miljoonaa euroa vuosittain, vaikka väestönkasvu on alle puolitoista prosenttia. Tämä epäsuhta oli yksi keskeisimpiä syitä siihen, että keskustelu kunnallisveron nostosta oli paikoin Lue lisää…

Luottamuksen rakentaminen ja vastuun kantaminen ovat hyvän johtamisen tunnusmerkkejä. Johtaminen on tilannesidonnaista. Eri tilanteissa ja toimintaympäristöissä on johdettava eri tavoin. Aina johtamisen päämääränä on kuitenkin saavuttaa yhteinen tavoite mahdollisimman tehokkaasti, olemassa olevien ja asetettujen reunaehtojen puitteissa. Tavanomaisessa toimintaympäristössä johtaja voi keskittyä esteiden poistamiseen ja sparraamiseen. Kriisitilanteessa on johdettava edestä omalla esimerkillä sekä lyhyillä, yksiselitteisillä ja selkeillä viesteillä tai tehtävänannoilla. Vasta akuutin kriisivaiheen jälkeen pohditaan, mitä tapahtui, Lue lisää…

Vaikka valtionosuuksien ja verotulojen kehitys ei ole ollut toivottavaa, Tampereen talouden suurin ongelma on se, että organisaatiolla ei ole kykyä taittaa menojen liian nopeaa kasvua. Kasvu osataan selittää monin tavoin, mutta selittely ei poista ongelmaa. 2017 tilinpäätöksen jälkeen nettomenot ovat kolmessa vuodessa kasvamassa yli 146 miljoonaa euroa eli keskimäärin yli neljä prosenttia joka vuosi. Samaan aikaan väestönkasvu on alle 1,5 prosenttia vuodessa. Hyvinvointipalveluiden osuus nettomenojen kasvusta Lue lisää…

Vuosi 2020 on Tampereella tasa-arvon teemavuosi. Tasa-arvolain tarkoitus on estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Ehkä juuri siksi tasa-arvo mielletään usein kamppailuksi naisten asemasta suhteessa miehiin, vaikka kyse on kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Toimiessani Kosovossa kriisinhallintatehtävissä operaation keskeinen tehtävä oli taata kaikille liikkumisen vapaus, joka on valtaosalle suomalaisista itsestään selvää – ei kuitenkaan kaikille. Keskustelut vammaisneuvostossa sekä näkövammaisten järjestämät esteettömyyskävelyt Lue lisää…

Nykyinen elämäntapani aiheuttaa selkävaivoja ja on sen luonteinen, että hoitavalle liikunnalle löytyvä aika on rajallinen. Usein olen päättänyt päivällä, että kun pääsen kotiin, käyn lenkillä tai kuntosalilla. Monesti olen jättänyt menemättä. En pidä yhteiskunnasta, jossa yksilöllä ei ole vastuuta edes omasta terveydestään. Ymmärrän kyllä tilanteet, joissa itse ei voi asiaan vaikuttaa. Yritän joka tapauksessa omalta osaltani olla edes yrittävinäni. Muun muassa siksi pakotin itseni tänään, vapaapäivänä, Lue lisää…

Veijo Rannisto, Markku Kivistö ja Timo Hannula kirjoittivat Aamulehdessä (29.6.) minun halventavan Tampereen Infra liikelaitoksen henkilöstöä. Kirjoittajat eivät yksilöi halventamistapaa, mikä on ymmärrettävää, sillä halventamista ei ole tapahtunut. Tampereen kaupungin organisaatio on olemassa kaupunkilaisia eikä itseään varten. Siksi kaikki uudistukset on tehtävä kuntalaisten etu edellä. Infra ei ole, eikä sen tule olla, irrallinen saareke kaupunkiorganisaatiossa. Toimin puheenjohtajana ohjausryhmässä, jonka tehtävänä oli selvittää, missä tulevan infrayhtiön ja Lue lisää…

Kävelin viime lauantaina muina miehinä Koivistonkylän Prismaan. Sisäänkäynnin vieressä on pieni karuselli, jonka hevosilla ratsasti kaksi arviolta 3- ja 4-vuotiasta talvihaalareihin puettua tenavaa. – Hei, kaljupää! Huutaja oli mitä ilmeisimmin poika. Pysähdyin hymyillen ja päätin antaa samalla mitalla takaisin: ”Moi! Mitä likat?”  – Mikt tulla on tollanen kalju?– Kun ikää tulee, voi käydä niin, ettei tukka enää kasva päälaelle. Ja loput olen leikannut pois.– On sulle Lue lisää…