Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.

KAUHUN TASAPAINO ON AINOA MAHDOLLINEN TASAPAINO EUROOPASSA

Eurooppa on eksyksissä. EU on jäsenmaineen ratkaisevalla hetkellä juuri niin heikko kuin oletin. Olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin ja ajautumassa uuden maailmanjärjestyksen kuriositeetiksi. Yhdysvallat neuvottelee Ukrainan ja EU:n pään yli tulitauosta ja rauhasta Venäjän kanssa. Me seuraamme sivusta. Tässä ajassa julistukset ovat paperia. Jos ne siis on vaivauduttu tulostamaan X:stä. EU:sta on tulossa se, jolle muut naureskelevat hyvän- Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

PUTIN OLI SITTENKIN OIKEASSA

Aloittaessaan laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022 Vladimir Kalsarimyrkyttäjä tiesi, kuinka heikko Eurooppa on. Hetken jo näytti siltä, että yhteenlasketuilla bruttokansantuotteilla ja puolustusbudjeteilla mitaten täysin ylivertainen EU kykenisi laittamaan Venäjän suurvaltapolitiikalle kampoihin. Itsekin hairahduin uskomaan tuohon illuusioon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi näytti Euroopan johtajille suuntaa kieltäytymällä amerikkalaisten tarjoamasta kyydistä ja pyytämällä sen sijaan ammuksia, mutta siitä on jo kohta kolme vuotta. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

HUOMIOTALOUDEN PORTTITEORIA

Yhteiskuntien polarisoitumisesta on puhuttu pitkään. Karuin esimerkki kansan kahtiajakautumisesta lienee Yhdysvallat, identiteettipolitiikan emämaa. Jakautuminen alkaa poikkeuksetta poliittisesta retoriikasta, jossa viholliskuvia sivellään mustavalkoisin värein. Poliittisen viestinnän kärjistymisen selittää kolme tekijää: poliitikkojen tarve saada näkyvyyttä, perinteisen median ansaintalogiikan murros sekä sosiaalisen median algoritmit. Vaaleissa äänestetään henkilöitä, joiden tiedetään olevan olemassa. Tyypillisimmin äänen saa se, joka koetaan tutuksi. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TAMPERE VS. SUOMI

Olen tarkkaillut kansainvälistä politiikkaa 40 vuotta ja toiminut Suomessa poliittisena päättäjänä 20 vuotta eri tasoilla. Tein aikoja sitten huomion, että mitä korkeammalla tasolla politiikkaa tehdään, sitä lapsellisempaa se usein on. Kansainvälisen politiikan voimahahmot ovat kuin hiekkalaatikolle eksyneitä pikkulapsia. Kiukuttelevia, toisten omaisuutta hamuavia, riiteleviä jahuomionkipeitä despootteja. Olisi kasvattajalle töitä. Valtaosassa suomalaisista kunnista politiikka on asukkaiden arkisten asioiden hoitamista. Jos yhdelläkään puolueella ei ole ehdotonta enemmistöä, enemmistöt päätösten taakse syntyvät tapauskohtaisesti ja joskus enemmän asukas- tai kyläyhteisöjä mukaillen kuin eri puolueiden tarkkarajaisesti muodostamina.  Siirryttyäni Lempäälän valtuustosta Tampereelle, huomasin, että Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

ISYYS ON SITOUTUMISTA

Minusta tuli isä 23-vuotiaana. Parisen vuotta nuorempi vaimoni ehti kyynelehtiä, ettei hän tulisi koskaan raskaaksi – minä taas salaa innostua, että tässähän aletaan kohta yrittää oikein toden teolla. Olimme onnekkaita ja tunteemme ennenaikaisia, sillä esikoisemme kasvoi tietämättämme jo vauhdilla. Hän sai myöhemmin työnimekseen Jusku. Se oli johdannainen rusinasta, jonka kokoinen Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VEROKANNUSTEILLA KOHTI HIILINEUTRAALIUTTA MYÖS LIIKENTEESSÄ

Lakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Suuret kaupungit aikovat saavuttaa tavoitteen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Molemmat tavoitteet ovat äärimmäisen kunnianhimoisia ja vaikeita saavuttaa. Niitä ei lähestytä lineaarisesti, vaikka trendi on oikean suuntainen. Ilmastokriisi ratkaistaan suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa – siellä missä ovat suurimmat volyymit ja parhaat Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

UUDEN OPETTELU ON AINA HAPAROINTIA

Hetki sitten ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa oli harvojen etuoikeus. Vieläpä niin, että harvat olivat suoneet etuoikeuden itse itselleen. On ilahduttavaa, että keskustelu on vapautunut. Lähiviikkoina on tosin tuntunut, että olemme edenneet ojasta allikkoon. Uuden harjoittelu on aina haparointia. Viime keväänä olin rajaturvallisuuslakiprosessin aikana huolissani, että suomalaisille päättäjille saattaa olla ylivoimaista irtautua pienesti ajattelemisesta, vaikka olemme jo osa järeitä liittokuntia, EU:ta ja Natoa. Yhdessä asiassa osa on kuitenkin hämmästyttävällä nopeudellaomaksunut suurvaltojen tyylin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on alettu tehdä Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EHEYTYSHOIDOT KIELLETTÄVÄ

Keväällä 2019 monen kansanedustajan ja median keskuudessa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että vanhusten tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen tulisi olla vähintään 0,7 ja mitoitus pitäisi säätää sitovasti lakiin. Mitoituksen kirjaamisen lakiin ajateltiin olevan ratkaisu vanhustenhoidon ongelmiin. Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa laitoksessa tulee vähintään olla yhtä hoivapalvelun asiakasta kohden. Esimerkiksi 0,7:n mitoituksella kymmentä vanhusta kohti pitää olla seitsemän hoitajaa. Vaikka määrä säädettiin sitovasti lakiin, on Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

ARVOT, VASTUU, JOHTAMINEN

Hitler nousi valtaan laillisin keinoin tavalla, jossa kansan tahdolla oli merkittävä rooli. Valtaannousun jälkeen aito demokratia, oikeusvaltiosekä lopulta ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta murskattiin. Niin tapahtui myös Vladimir Kalsarimyrkyttäjän Venäjällä. Orbánin Unkarion ottanut samoja askelia. USA:ssa Trump kehotti äänestämään vielä tämän kerran; neljän vuoden kuluttua ei tarvitsisi enää äänestää. Ihmiskunnan huipulla on aina esiintynyt päävikaisuutta ja sanotaan, että vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. Demokratialla on parhaat edellytykset suodattaa tällaista vaivaa, mutta mikään järjestelmä ei ole aukoton. Kun siivilän läpi valtion johtoon luikahtaaitsevaltias, liian harvoin ongelma jää maan sisäiseksi. Äänestäjät ovat Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EI JOHTAJUUTTA ANNETA, SE OTETAAN

Joe Bidenin päätös luopua demokraattien presidenttiehdokkuudesta Yhdysvalloissa oli todennäköisesti hänen uransa vaikein, mutta oikea. Vaikeassa tilanteessa hän osoitti vahvaa johtajuutta, vaikka reunan yli työntäjiäkin varmasti riitti. Niitä riittää aina. Maailman johtajuustasapaino ja siinä sivussa pörssikurssit heiluvat pelkästään niistä spekulaatioista, joita Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen liittyy. Johtajuustasapaino kyllä lopulta löytyy, sillä johtajuusvajeella on tapana täyttyä. Se noudattaa samaa luonnonlakia, jolla jonkin maan tai ryhmittymän asevoimat aina täyttävät syntyneen sotilaallisen tyhjiön.  Elämme jatkuvasti tilanteissa, joissa valtasuhteita ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta aina joku johtaa ja asiat järjestyvät. Esimerkki kokonaisuudesta, jossa hierarkioita on mahdoton Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten