KIRJOITUKSIA

PELKO ON VÄÄRÄ AJURI RATKAISUILLE

Näihin päiviin saakka olen pitänyt yhtenä henkilökohtaisen elämäni ohjenuorana sitä, että tyhmä saa olla, mutta sitä ei kannata paljastaa muille. Samaa filosofiaa suosittelen pelkoon. Suomella oli vuosikymmeniä aikaa hakea Naton jäsenyyttä, mutta eskalaation pelossa askel otettiin vasta, kun oli jo melkein liian myöhäistä. Eskalaation pelossa länsimaat eivät uskaltaneet Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alussa toimittaa Ukrainalle raskasta aseistusta, kuten panssarivaunuja ja kauaskantoisia ohjuksia. Eskalaation pelossa Saksa ei ole Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KAUHUN TASAPAINO ON AINOA MAHDOLLINEN TASAPAINO EUROOPASSA

Eurooppa on eksyksissä. EU on jäsenmaineen ratkaisevalla hetkellä juuri niin heikko kuin oletin. Olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin ja ajautumassa uuden maailmanjärjestyksen kuriositeetiksi. Yhdysvallat neuvottelee Ukrainan ja EU:n pään yli tulitauosta ja rauhasta Venäjän kanssa. Me seuraamme sivusta. Tässä ajassa julistukset ovat paperia. Jos ne siis on vaivauduttu tulostamaan X:stä. EU:sta on tulossa se, jolle muut naureskelevat hyvän- tai pahantahtoisesti riippuen siitä, kuka ilkkuja kulloinkin sattuu olemaan. Kritisoin noin vuosi sitten (Verkkouutiset 24.2.2024) länsimaiden päämäärättömyyttä Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

PUTIN OLI SITTENKIN OIKEASSA

Aloittaessaan laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022 Vladimir Kalsarimyrkyttäjä tiesi, kuinka heikko Eurooppa on. Hetken jo näytti siltä, että yhteenlasketuilla bruttokansantuotteilla ja puolustusbudjeteilla mitaten täysin ylivertainen EU kykenisi laittamaan Venäjän suurvaltapolitiikalle kampoihin. Itsekin hairahduin uskomaan tuohon illuusioon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi näytti Euroopan johtajille suuntaa kieltäytymällä amerikkalaisten tarjoamasta kyydistä ja pyytämällä sen sijaan ammuksia, mutta siitä on jo kohta kolme vuotta. Kolme vuotta, jotka EU ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat ovat antaneet valua hiekkaan. Omaa puolustusteollisuutta ei ole kyetty nostamaan vaadittavalle Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

HUOMIOTALOUDEN PORTTITEORIA

Yhteiskuntien polarisoitumisesta on puhuttu pitkään. Karuin esimerkki kansan kahtiajakautumisesta lienee Yhdysvallat, identiteettipolitiikan emämaa. Jakautuminen alkaa poikkeuksetta poliittisesta retoriikasta, jossa viholliskuvia sivellään mustavalkoisin värein. Poliittisen viestinnän kärjistymisen selittää kolme tekijää: poliitikkojen tarve saada näkyvyyttä, perinteisen median ansaintalogiikan murros sekä sosiaalisen median algoritmit. Vaaleissa äänestetään henkilöitä, joiden tiedetään olevan olemassa. Tyypillisimmin äänen saa se, joka koetaan tutuksi. Tutuksi voi tulla vain sellaisen kanssa, jonka tapaa usein tai joka näkyy toistuvasti uutisvirrassa ja somessa. Perinteinen media tarvitsee mainostuloja Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TAMPERE VS. SUOMI

Olen tarkkaillut kansainvälistä politiikkaa 40 vuotta ja toiminut Suomessa poliittisena päättäjänä 20 vuotta eri tasoilla. Tein aikoja sitten huomion, että mitä korkeammalla tasolla politiikkaa tehdään, sitä lapsellisempaa se usein on. Kansainvälisen politiikan voimahahmot ovat kuin hiekkalaatikolle eksyneitä pikkulapsia. Kiukuttelevia, toisten omaisuutta hamuavia, riiteleviä jahuomionkipeitä despootteja. Olisi kasvattajalle töitä. Valtaosassa suomalaisista kunnista politiikka on asukkaiden arkisten asioiden hoitamista. Jos yhdelläkään puolueella ei ole ehdotonta enemmistöä, enemmistöt päätösten taakse syntyvät tapauskohtaisesti ja joskus enemmän asukas- tai kyläyhteisöjä mukaillen kuin eri puolueiden tarkkarajaisesti muodostamina.  Siirryttyäni Lempäälän valtuustosta Tampereelle, huomasin, että puoluepolitiikan merkitys päätöksenteossa kasvoi. Eduskunnassa poliittiset julistukset sen sijaan ovat jo miltei kaikkea toimintaa ohjaava voima. Koska joku on sanonut, että niin on, miltä Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

ISYYS ON SITOUTUMISTA

Minusta tuli isä 23-vuotiaana. Parisen vuotta nuorempi vaimoni ehti kyynelehtiä, ettei hän tulisi koskaan raskaaksi – minä taas salaa innostua, että tässähän aletaan kohta yrittää oikein toden teolla. Olimme onnekkaita ja tunteemme ennenaikaisia, sillä esikoisemme kasvoi tietämättämme jo vauhdilla. Hän sai myöhemmin työnimekseen Jusku. Se oli johdannainen rusinasta, jonka kokoinen hän nimeämisen aikoihin oli. Muiden lastemme syntymää edeltäviä lempinimiä en enää muista. Kuopusta sanoimme kuitenkin jo Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VEROKANNUSTEILLA KOHTI HIILINEUTRAALIUTTA MYÖS LIIKENTEESSÄ

Lakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Suuret kaupungit aikovat saavuttaa tavoitteen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Molemmat tavoitteet ovat äärimmäisen kunnianhimoisia ja vaikeita saavuttaa. Niitä ei lähestytä lineaarisesti, vaikka trendi on oikean suuntainen. Ilmastokriisi ratkaistaan suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa – siellä missä ovat suurimmat volyymit ja parhaat edellytykset mahdollisimman vähähiilisiin ratkaisuihin ja elämäntapaan. Luontokadon pysäyttämisen painopisteen on taas oltava muualla kuin urbaanissa ympäristössä. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

UUDEN OPETTELU ON AINA HAPAROINTIA

Hetki sitten ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa oli harvojen etuoikeus. Vieläpä niin, että harvat olivat suoneet etuoikeuden itse itselleen. On ilahduttavaa, että keskustelu on vapautunut. Lähiviikkoina on tosin tuntunut, että olemme edenneet ojasta allikkoon. Uuden harjoittelu on aina haparointia. Viime keväänä olin rajaturvallisuuslakiprosessin aikana huolissani, että suomalaisille päättäjille saattaa olla ylivoimaista irtautua pienesti ajattelemisesta, vaikka olemme jo osa järeitä liittokuntia, EU:ta ja Natoa. Yhdessä asiassa osa on kuitenkin hämmästyttävällä nopeudellaomaksunut suurvaltojen tyylin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on alettu tehdä sisäpolitiikkaa.  Valtaosa suomalaisista oli sitä mieltä, että rajaturvallisuuslaki on muotoiltava sellaiseksi, että viranomaisillamme on lain suoja Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EHEYTYSHOIDOT KIELLETTÄVÄ

Keväällä 2019 monen kansanedustajan ja median keskuudessa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että vanhusten tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen tulisi olla vähintään 0,7 ja mitoitus pitäisi säätää sitovasti lakiin. Mitoituksen kirjaamisen lakiin ajateltiin olevan ratkaisu vanhustenhoidon ongelmiin. Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa laitoksessa tulee vähintään olla yhtä hoivapalvelun asiakasta kohden. Esimerkiksi 0,7:n mitoituksella kymmentä vanhusta kohti pitää olla seitsemän hoitajaa. Vaikka määrä säädettiin sitovasti lakiin, on osoittautunut, että Suomesta ei yksinkertaisesti löydy riittävästi hoitajia mitoituksen täyttämiseksi. Alkukesästä 2024 lähtien monen kansanedustajan ja median keskuudessa on vallinnut laaja yhteisymmärrys siitä, että eheytyshoitojen kielto tulisi Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

ARVOT, VASTUU, JOHTAMINEN

Hitler nousi valtaan laillisin keinoin tavalla, jossa kansan tahdolla oli merkittävä rooli. Valtaannousun jälkeen aito demokratia, oikeusvaltiosekä lopulta ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta murskattiin. Niin tapahtui myös Vladimir Kalsarimyrkyttäjän Venäjällä. Orbánin Unkarion ottanut samoja askelia. USA:ssa Trump kehotti äänestämään vielä tämän kerran; neljän vuoden kuluttua ei tarvitsisi enää äänestää. Ihmiskunnan huipulla on aina esiintynyt päävikaisuutta ja sanotaan, että vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. Demokratialla on parhaat edellytykset suodattaa tällaista vaivaa, mutta mikään järjestelmä ei ole aukoton. Kun siivilän läpi valtion johtoon luikahtaaitsevaltias, liian harvoin ongelma jää maan sisäiseksi. Äänestäjät ovat vastuussa mainittujen johtajien valtaannoususta jakansainvälinen yhteisö heidän pysäyttämisestään. Yleensä pysäyttäminen tapahtuu liian myöhään. Entisten valtiomiesten, Iso-Britannian pääministeri Churchillin sekä Ruotsin valtakunnankansleri Oxenstiernan, lausahdukset kertovat miksi. Ensimmäinen totesi, että paras argumentti Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten