KIRJOITUKSIA

ARVOT, VASTUU, JOHTAMINEN

Hitler nousi valtaan laillisin keinoin tavalla, jossa kansan tahdolla oli merkittävä rooli. Valtaannousun jälkeen aito demokratia, oikeusvaltiosekä lopulta ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta murskattiin. Niin tapahtui myös Vladimir Kalsarimyrkyttäjän Venäjällä. Orbánin Unkarion ottanut samoja askelia. USA:ssa Trump kehotti äänestämään vielä tämän kerran; neljän vuoden kuluttua ei tarvitsisi enää äänestää. Ihmiskunnan huipulla on aina esiintynyt päävikaisuutta ja sanotaan, että vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. Demokratialla on parhaat edellytykset suodattaa tällaista vaivaa, mutta mikään järjestelmä ei ole aukoton. Kun siivilän läpi valtion johtoon luikahtaaitsevaltias, liian harvoin ongelma jää maan sisäiseksi. Äänestäjät ovat vastuussa mainittujen johtajien valtaannoususta jakansainvälinen yhteisö heidän pysäyttämisestään. Yleensä pysäyttäminen tapahtuu liian myöhään. Entisten valtiomiesten, Iso-Britannian pääministeri Churchillin sekä Ruotsin valtakunnankansleri Oxenstiernan, lausahdukset kertovat miksi. Ensimmäinen totesi, että paras argumentti Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EI JOHTAJUUTTA ANNETA, SE OTETAAN

Joe Bidenin päätös luopua demokraattien presidenttiehdokkuudesta Yhdysvalloissa oli todennäköisesti hänen uransa vaikein, mutta oikea. Vaikeassa tilanteessa hän osoitti vahvaa johtajuutta, vaikka reunan yli työntäjiäkin varmasti riitti. Niitä riittää aina. Maailman johtajuustasapaino ja siinä sivussa pörssikurssit heiluvat pelkästään niistä spekulaatioista, joita Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen liittyy. Johtajuustasapaino kyllä lopulta löytyy, sillä johtajuusvajeella on tapana täyttyä. Se noudattaa samaa luonnonlakia, jolla jonkin maan tai ryhmittymän asevoimat aina täyttävät syntyneen sotilaallisen tyhjiön.  Elämme jatkuvasti tilanteissa, joissa valtasuhteita ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta aina joku johtaa ja asiat järjestyvät. Esimerkki kokonaisuudesta, jossa hierarkioita on mahdoton aukottomasti määritellä, on maailmanjärjestys. Sillä tarkoitetaan kansainvälistä politiikkaa, taloutta ja sosiaalisia suhteita ja sitä, miten eri valtiot sekä muut kansainväliset toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Maailmanjärjestys muuttuu ajan myötä, mutta sitä on Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VIELÄ POHDINTAA KÄÄNNYTYSLAISTA

Lainsäätäjäkollegoiden kanssa keskusteltuani minuun on hiipinyt epäilys, että ihan kaikki määräaikaista poikkeuslakia vastustavat eivät ole ymmärtäneet, millaisissa olosuhteissa lakia mahdollisesti käytettäisiin ja että lain yhtenä tarkoituksena on se, ettei sitä tarvitsisi käyttää. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain tuhansia nuoria tappamaan kurinalaisesti ihmisiä. Siinäkin perusajatuksena on, että osaamisen ja ajanmukaisen aseistuksen yhdistelmällä luodaan niin uskottava pelote, että toinen valtio ei lähde kokeilemaan kykyä. Puolustusvoimat käyttää tappavaa voimaa vain tilanteissa, Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TUKEHTUUKO SUOMI PIENUUTEENSA?

Suurvallan tunnistaa siitä, että kun on tarve tehdä jotain, se tekee. Pienvallan tunnistaa siitä, että se tekee minkä pystyy, jos tekee. Suomen tunnistaa siitä, että se kompuroi suurella itseluottamuksella pikkunäppäryyteensä. Onneksi ei ole vielä sentään kaatunut siihen. Suomalaisten takertumisen lainsäädännön pilkkuihin ja taukoihin ymmärtää historian kautta. Koska meillä ei ole ollut voimaa toimia suurvallan tapaan parhaaksi arvioidulla tavalla, vahvuutemme tsaarin ja Neuvostoliiton mielivaltaa vastaan on tullut Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KANSANEDUSTAJIEN ESIMERKKI?

Eduskunnassa keskusteltiin tänään tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. ”Yllättäen” en saanut puheenvuoroa. Tämän olisin sanonut, jos minulle olisi minuutti suotu: Aina, kun ihmisiä aletaan politiikan teon välineenä luokitella, osoitella ja tavalla tai toisella arvottaa sukupuolen, iän, alkuperän, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella, jokaisen historiaa tuntevan hälytyskellot soivat. Ensimmäinen askel kohti rasismia on muita kohtaan osoitettu epäkunnioitus. Vaikka hallitus ei voi, vaikka oppositio ei voitai Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KATSE POIS PALLOSTA

Joukkuepallopelien harrastelijana minua toisinaan ärsyttää hokema, jossa kehotetaan pitämään katse pallossa. Esimerkiksi jääkiekossa katse on pidettävä kiekon sijaan visusti ylhäällä nähdäkseen, miten vastustaja on sijoittunut ja missä joukkuekaverit liikkuvat. Pitämällä katseen kentällä voi välttää myös yllättävät taklaukset, eikä tule niin sanotusti pystyyn ajelluksi. Viimeistään Nato-jäsenyyden myötä Suomi siirtyi ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan sekä puolustuspolitiikassaan joukkuelajien pariin. Meidän on lopetettava pallon tuijottelu ja keskityttävä koko kentän peliin. Sanonnan mukaan jokainen puuttuu siihen mihin pystyy. Venäjän toimet lähialueillamme ovat tuon sanonnan perusidean käytännön sovelluksia. Venäjä tekee sen, mihin pystyy. Entisen suurvallan sotilaallinen voima on sidottu Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

SUOMEEN VALTION HERKKUMONOPOLI

Pidin viime torstaina eduskunnan täysistunnossa puheen tämän yli viikko sitten kirjoittamani kolumnin muodossa. Asia nousi mediassa otsikoihin, ja puheeni yritettiin spinnata sellaiseksi, että pilkkasin päihteiden väärinkäytöstä kärsiviä. Keskeisin tavoitteeni oli kyseenalaistaa valtion monopolien mielekkyys myös tässä asiassa. Lue, mitä tarkalleen ottaen sanoin, ja tee omat johtopäätöksesi. Alkoholin haitoista aiheutuu Suomelle lähes 1,5 miljardin sekä liikkumattomuudesta ja lihavuudesta viiden miljardin euron kustannukset vuodessa. Alkoholista aiheutuvia haittoja on ratkottu kätevästi Alkon monopolin avulla. Tavallisessa ruokakaupassa ei saa myydä yli 5,5 tilavuusprosentin alkoholijuomia. Alkoholin myyntiä on rajoitettu Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

SODASSA KUOLEE IHMISIÄ

Toukokuun lopussa 2016 kirjailija Sofi Oksanen piti Lillehammerin kirjallisuusfestivaaleilla luennon otsikolla ”Millaista on kirjoittaa Venäjästä”. Oksanen puhui informaatiosodankäynnistä ja neuvostotyylisestä painostuksesta. Eräs mediatalo julkaisi luennosta pitkän artikkelin, jonka jaoin Facebook-seinälleni. Samalla teroitin sosiaalisen median seuraajilleni, että Venäjä vaikuttaa jo meihin sodankäynnin keinoin, vaikka kyse ei kohdallamme ole vielä perinteisestä asevaikutuksesta vaan informaatiovaikuttamisesta. Olimme siis sodassa ilman sodanjulistusta. Sittemmin informaatiosota on laajentunut hybridisodankäynniksi, joka on konkreettisimmin näkynyt Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

LÄNNEN MAAJOUKKOJA UKRAINAAN

Nato ei lähetä sotilaita Ukrainaan ennen rauhaa tai YK:n mandaattia, mutta osa länsimaista tullee lähettämään joukkoja omissa nimissään jo sodan aikana. Ukraina ei ole Naton jäsen ja liittouma puolustaa vain jäsenmaitaan. On vaikea kuvitella, että Vladimir Kalsarimyrkyttäjää liehittelevä Unkarin pääministeri Orbán suostuisi Nato-joukkojen lähettämiseen Ukrainaan. Yksikin maa voi estää operaation, sillä puolustusliitossa päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Ruotsin jäsenyysprosessi on havainnollistanut tähän liittyvää problematiikkaa. Ranskan presidentti Macron peittelee sitä, että maa on tukenut Ukrainaa hävettävän vähän suhteessa bruttokansantuotteeseensa ja vaikkapa Viroon. Siksi hän järjesti helmikuussa kokouksen, jonka muistettavimmaksi anniksi jäänee hänen lausuntonsa, jonka mukaan maajoukkojen lähettämistä Ukrainaan ei tulisi poissulkea. Saman tien moni länsijohtaja kuitenkin sulki oven maansa osalta ja syyllistyi samaan strategiseen virheeseen, jonka Yhdysvaltain presidentti Biden teki Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

RIKOS JA RANGAISTUS

Osallistuin viime syksynä SAK:n järjestämään Painava syy -kiertueen paneeliin. Keskustelun tuoksinassa minulle heristettiin, että poliittiset lakot eivät ole nyky-Suomessa kestäneet yli 24 tuntia. Totesin, että sittenhän niiden rajaaminen lailla ei ole ongelma. Kuten nyt kuitenkin huomaamme, poliittisten lakkojen rajaaminen korkeintaan vuorokauden pituiseksi on monelta kantilta erittäin perusteltua: ne kohdistuvat hallituksen sijaan viattomiin yrityksiin, aiheuttavat kansantaloudelle suurta vahinkoa sekä yhteiskuntaamme epävakautta. Elämme globaalissa kilpailussa ja meidän on Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten