KIRJOITUKSIA

TAMPERE VS. SUOMI

Olen tarkkaillut kansainvälistä politiikkaa 40 vuotta ja toiminut Suomessa poliittisena päättäjänä 20 vuotta eri tasoilla. Tein aikoja sitten huomion, että mitä korkeammalla tasolla politiikkaa tehdään, sitä lapsellisempaa se usein on. Kansainvälisen politiikan voimahahmot ovat kuin hiekkalaatikolle eksyneitä pikkulapsia. Kiukuttelevia, toisten omaisuutta hamuavia, riiteleviä jahuomionkipeitä despootteja. Olisi kasvattajalle töitä. Valtaosassa suomalaisista kunnista politiikka on asukkaiden arkisten asioiden hoitamista. Jos yhdelläkään puolueella ei ole ehdotonta enemmistöä, enemmistöt päätösten taakse syntyvät tapauskohtaisesti ja joskus enemmän asukas- tai kyläyhteisöjä mukaillen kuin eri puolueiden tarkkarajaisesti muodostamina.  Siirryttyäni Lempäälän valtuustosta Tampereelle, huomasin, että puoluepolitiikan merkitys päätöksenteossa kasvoi. Eduskunnassa poliittiset julistukset sen sijaan ovat jo miltei kaikkea toimintaa ohjaava voima. Koska joku on sanonut, että niin on, miltä Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

ISYYS ON SITOUTUMISTA

Minusta tuli isä 23-vuotiaana. Parisen vuotta nuorempi vaimoni ehti kyynelehtiä, ettei hän tulisi koskaan raskaaksi – minä taas salaa innostua, että tässähän aletaan kohta yrittää oikein toden teolla. Olimme onnekkaita ja tunteemme ennenaikaisia, sillä esikoisemme kasvoi tietämättämme jo vauhdilla. Hän sai myöhemmin työnimekseen Jusku. Se oli johdannainen rusinasta, jonka kokoinen hän nimeämisen aikoihin oli. Muiden lastemme syntymää edeltäviä lempinimiä en enää muista. Kuopusta sanoimme kuitenkin jo Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VEROKANNUSTEILLA KOHTI HIILINEUTRAALIUTTA MYÖS LIIKENTEESSÄ

Lakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Suuret kaupungit aikovat saavuttaa tavoitteen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Molemmat tavoitteet ovat äärimmäisen kunnianhimoisia ja vaikeita saavuttaa. Niitä ei lähestytä lineaarisesti, vaikka trendi on oikean suuntainen. Ilmastokriisi ratkaistaan suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa – siellä missä ovat suurimmat volyymit ja parhaat edellytykset mahdollisimman vähähiilisiin ratkaisuihin ja elämäntapaan. Luontokadon pysäyttämisen painopisteen on taas oltava muualla kuin urbaanissa ympäristössä. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

UUDEN OPETTELU ON AINA HAPAROINTIA

Hetki sitten ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa oli harvojen etuoikeus. Vieläpä niin, että harvat olivat suoneet etuoikeuden itse itselleen. On ilahduttavaa, että keskustelu on vapautunut. Lähiviikkoina on tosin tuntunut, että olemme edenneet ojasta allikkoon. Uuden harjoittelu on aina haparointia. Viime keväänä olin rajaturvallisuuslakiprosessin aikana huolissani, että suomalaisille päättäjille saattaa olla ylivoimaista irtautua pienesti ajattelemisesta, vaikka olemme jo osa järeitä liittokuntia, EU:ta ja Natoa. Yhdessä asiassa osa on kuitenkin hämmästyttävällä nopeudellaomaksunut suurvaltojen tyylin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on alettu tehdä sisäpolitiikkaa.  Valtaosa suomalaisista oli sitä mieltä, että rajaturvallisuuslaki on muotoiltava sellaiseksi, että viranomaisillamme on lain suoja Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EHEYTYSHOIDOT KIELLETTÄVÄ

Keväällä 2019 monen kansanedustajan ja median keskuudessa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että vanhusten tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen tulisi olla vähintään 0,7 ja mitoitus pitäisi säätää sitovasti lakiin. Mitoituksen kirjaamisen lakiin ajateltiin olevan ratkaisu vanhustenhoidon ongelmiin. Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa laitoksessa tulee vähintään olla yhtä hoivapalvelun asiakasta kohden. Esimerkiksi 0,7:n mitoituksella kymmentä vanhusta kohti pitää olla seitsemän hoitajaa. Vaikka määrä säädettiin sitovasti lakiin, on osoittautunut, että Suomesta ei yksinkertaisesti löydy riittävästi hoitajia mitoituksen täyttämiseksi. Alkukesästä 2024 lähtien monen kansanedustajan ja median keskuudessa on vallinnut laaja yhteisymmärrys siitä, että eheytyshoitojen kielto tulisi Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

ARVOT, VASTUU, JOHTAMINEN

Hitler nousi valtaan laillisin keinoin tavalla, jossa kansan tahdolla oli merkittävä rooli. Valtaannousun jälkeen aito demokratia, oikeusvaltiosekä lopulta ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta murskattiin. Niin tapahtui myös Vladimir Kalsarimyrkyttäjän Venäjällä. Orbánin Unkarion ottanut samoja askelia. USA:ssa Trump kehotti äänestämään vielä tämän kerran; neljän vuoden kuluttua ei tarvitsisi enää äänestää. Ihmiskunnan huipulla on aina esiintynyt päävikaisuutta ja sanotaan, että vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. Demokratialla on parhaat edellytykset suodattaa tällaista vaivaa, mutta mikään järjestelmä ei ole aukoton. Kun siivilän läpi valtion johtoon luikahtaaitsevaltias, liian harvoin ongelma jää maan sisäiseksi. Äänestäjät ovat vastuussa mainittujen johtajien valtaannoususta jakansainvälinen yhteisö heidän pysäyttämisestään. Yleensä pysäyttäminen tapahtuu liian myöhään. Entisten valtiomiesten, Iso-Britannian pääministeri Churchillin sekä Ruotsin valtakunnankansleri Oxenstiernan, lausahdukset kertovat miksi. Ensimmäinen totesi, että paras argumentti Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EI JOHTAJUUTTA ANNETA, SE OTETAAN

Joe Bidenin päätös luopua demokraattien presidenttiehdokkuudesta Yhdysvalloissa oli todennäköisesti hänen uransa vaikein, mutta oikea. Vaikeassa tilanteessa hän osoitti vahvaa johtajuutta, vaikka reunan yli työntäjiäkin varmasti riitti. Niitä riittää aina. Maailman johtajuustasapaino ja siinä sivussa pörssikurssit heiluvat pelkästään niistä spekulaatioista, joita Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen liittyy. Johtajuustasapaino kyllä lopulta löytyy, sillä johtajuusvajeella on tapana täyttyä. Se noudattaa samaa luonnonlakia, jolla jonkin maan tai ryhmittymän asevoimat aina täyttävät syntyneen sotilaallisen tyhjiön.  Elämme jatkuvasti tilanteissa, joissa valtasuhteita ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta aina joku johtaa ja asiat järjestyvät. Esimerkki kokonaisuudesta, jossa hierarkioita on mahdoton aukottomasti määritellä, on maailmanjärjestys. Sillä tarkoitetaan kansainvälistä politiikkaa, taloutta ja sosiaalisia suhteita ja sitä, miten eri valtiot sekä muut kansainväliset toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Maailmanjärjestys muuttuu ajan myötä, mutta sitä on Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VIELÄ POHDINTAA KÄÄNNYTYSLAISTA

Lainsäätäjäkollegoiden kanssa keskusteltuani minuun on hiipinyt epäilys, että ihan kaikki määräaikaista poikkeuslakia vastustavat eivät ole ymmärtäneet, millaisissa olosuhteissa lakia mahdollisesti käytettäisiin ja että lain yhtenä tarkoituksena on se, ettei sitä tarvitsisi käyttää. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain tuhansia nuoria tappamaan kurinalaisesti ihmisiä. Siinäkin perusajatuksena on, että osaamisen ja ajanmukaisen aseistuksen yhdistelmällä luodaan niin uskottava pelote, että toinen valtio ei lähde kokeilemaan kykyä. Puolustusvoimat käyttää tappavaa voimaa vain tilanteissa, Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TUKEHTUUKO SUOMI PIENUUTEENSA?

Suurvallan tunnistaa siitä, että kun on tarve tehdä jotain, se tekee. Pienvallan tunnistaa siitä, että se tekee minkä pystyy, jos tekee. Suomen tunnistaa siitä, että se kompuroi suurella itseluottamuksella pikkunäppäryyteensä. Onneksi ei ole vielä sentään kaatunut siihen. Suomalaisten takertumisen lainsäädännön pilkkuihin ja taukoihin ymmärtää historian kautta. Koska meillä ei ole ollut voimaa toimia suurvallan tapaan parhaaksi arvioidulla tavalla, vahvuutemme tsaarin ja Neuvostoliiton mielivaltaa vastaan on tullut Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KANSANEDUSTAJIEN ESIMERKKI?

Eduskunnassa keskusteltiin tänään tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. ”Yllättäen” en saanut puheenvuoroa. Tämän olisin sanonut, jos minulle olisi minuutti suotu: Aina, kun ihmisiä aletaan politiikan teon välineenä luokitella, osoitella ja tavalla tai toisella arvottaa sukupuolen, iän, alkuperän, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella, jokaisen historiaa tuntevan hälytyskellot soivat. Ensimmäinen askel kohti rasismia on muita kohtaan osoitettu epäkunnioitus. Vaikka hallitus ei voi, vaikka oppositio ei voitai Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten