Se on hyvinvointialue.

Viiden kuukauden kuluttua hyvinvointialuevaalit on pidetty. Perustettavien hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022 ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät niiden järjestämisvastuulle 2023.

Harva muistaa sote-uudistukselle alun perin asetettuja tavoitteita. Itse uskon, että yhdenvertaisuus palveluiden edessä toteutuu.

Se tarkoittaa, että ainakin tamperelaisten palvelut heikkenevät, Pirkanmaan sote-kustannukset räjähtävät käsiin tai onnistumme merkittävästi muuttamaan johtamista ja nykyisiä prosesseja uutta teknologiaa hyödyntämällä.

Lain mukaan hyvinvointialueen on edistettävä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja sillä on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata palveluista sekä laissa sille määrätyistä tehtävistä kaikissa tilanteissa.

Toimielinmalliin liittyvä lainsäädäntö on väljä, mikä tarkoittaa, että eri hyvinvointialueet voivat toimia hyvin eri tavoin. Poliittista päätöksentekoa varten on oltava vaaleilla valittava valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta. Muusta hyvinvointialueet päättävät itse.

Pirkanmaalla organisoitumista ja toimintaa on suunniteltu vuosia. Kesäkuun lopussa perustettiin sairaanhoitopiirin ja kuntien viranhaltijoista muodostuva väliaikainen toimielin (VATE) valmistelemaan tulevan maakunnan toimintaa ja vastuun siirtoa kunnilta hyvinvointialueelle.

VATE perusti tässä kuussa poliittisen seurantaryhmän, jossa on edustajat kaikista Pirkanmaan valtuustopuolueista. Poliittinen seurantaryhmä seuraa uudistuksen toimeenpanoa ja valmistelee poliittiseen päätöksentekoon liittyviä asioita.

Ennen seurantaryhmän perustamista toimi poliittinen yhteistyöryhmä, joka totesi loppulausuntonaan muun muassa, että Pirkanmaan hyvinvointialueen perustana toimisi malli, jossa valtuusto keskittyy pääasiassa strategiseen ohjaukseen sekä palveluiden järjestämiseen, ja palvelutuotanto on varsin itsenäinen määriteltyjen tavoitteiden ja resurssien sisällä. Politiikan ei pidä puuttua hyvinvointialueen palveluntuotantoon, mutta sillä on oltava vipu, jolla varmistetaan korkeatasoinen ja tehokas johtaminen.

Aleksi Jäntti (kok.), poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja

Julkaistu Tamperelaisessa 25.8.2021

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.