Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

ARVOT, VASTUU, JOHTAMINEN

Hitler nousi valtaan laillisin keinoin tavalla, jossa kansan tahdolla oli merkittävä rooli. Valtaannousun jälkeen aito demokratia, oikeusvaltiosekä lopulta ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta murskattiin. Niin tapahtui myös Vladimir Kalsarimyrkyttäjän Venäjällä. Orbánin Unkarion ottanut samoja askelia. USA:ssa Trump kehotti äänestämään vielä tämän kerran; neljän vuoden kuluttua ei tarvitsisi enää äänestää. Ihmiskunnan huipulla on aina esiintynyt päävikaisuutta ja sanotaan, että vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. Demokratialla on parhaat edellytykset suodattaa tällaista vaivaa, mutta mikään järjestelmä ei ole aukoton. Kun siivilän läpi valtion johtoon luikahtaaitsevaltias, liian harvoin ongelma jää maan sisäiseksi. Äänestäjät ovat Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EI JOHTAJUUTTA ANNETA, SE OTETAAN

Joe Bidenin päätös luopua demokraattien presidenttiehdokkuudesta Yhdysvalloissa oli todennäköisesti hänen uransa vaikein, mutta oikea. Vaikeassa tilanteessa hän osoitti vahvaa johtajuutta, vaikka reunan yli työntäjiäkin varmasti riitti. Niitä riittää aina. Maailman johtajuustasapaino ja siinä sivussa pörssikurssit heiluvat pelkästään niistä spekulaatioista, joita Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen liittyy. Johtajuustasapaino kyllä lopulta löytyy, sillä johtajuusvajeella on tapana täyttyä. Se noudattaa samaa luonnonlakia, jolla jonkin maan tai ryhmittymän asevoimat aina täyttävät syntyneen sotilaallisen tyhjiön.  Elämme jatkuvasti tilanteissa, joissa valtasuhteita ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta aina joku johtaa ja asiat järjestyvät. Esimerkki kokonaisuudesta, jossa hierarkioita on mahdoton Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VIELÄ POHDINTAA KÄÄNNYTYSLAISTA

Lainsäätäjäkollegoiden kanssa keskusteltuani minuun on hiipinyt epäilys, että ihan kaikki määräaikaista poikkeuslakia vastustavat eivät ole ymmärtäneet, millaisissa olosuhteissa lakia mahdollisesti käytettäisiin ja että lain yhtenä tarkoituksena on se, ettei sitä tarvitsisi käyttää. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain tuhansia nuoria tappamaan kurinalaisesti ihmisiä. Siinäkin perusajatuksena on, että osaamisen ja ajanmukaisen aseistuksen yhdistelmällä luodaan Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TUKEHTUUKO SUOMI PIENUUTEENSA?

Suurvallan tunnistaa siitä, että kun on tarve tehdä jotain, se tekee. Pienvallan tunnistaa siitä, että se tekee minkä pystyy, jos tekee. Suomen tunnistaa siitä, että se kompuroi suurella itseluottamuksella pikkunäppäryyteensä. Onneksi ei ole vielä sentään kaatunut siihen. Suomalaisten takertumisen lainsäädännön pilkkuihin ja taukoihin ymmärtää historian kautta. Koska meillä ei ole Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KATSE POIS PALLOSTA

Joukkuepallopelien harrastelijana minua toisinaan ärsyttää hokema, jossa kehotetaan pitämään katse pallossa. Esimerkiksi jääkiekossa katse on pidettävä kiekon sijaan visusti ylhäällä nähdäkseen, miten vastustaja on sijoittunut ja missä joukkuekaverit liikkuvat. Pitämällä katseen kentällä voi välttää myös yllättävät taklaukset, eikä tule niin sanotusti pystyyn ajelluksi. Viimeistään Nato-jäsenyyden myötä Suomi siirtyi ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan sekä puolustuspolitiikassaan joukkuelajien pariin. Meidän on lopetettava pallon tuijottelu ja keskityttävä koko kentän peliin. Sanonnan mukaan jokainen puuttuu Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

SODASSA KUOLEE IHMISIÄ

Toukokuun lopussa 2016 kirjailija Sofi Oksanen piti Lillehammerin kirjallisuusfestivaaleilla luennon otsikolla ”Millaista on kirjoittaa Venäjästä”. Oksanen puhui informaatiosodankäynnistä ja neuvostotyylisestä painostuksesta. Eräs mediatalo julkaisi luennosta pitkän artikkelin, jonka jaoin Facebook-seinälleni. Samalla teroitin sosiaalisen median seuraajilleni, että Venäjä vaikuttaa jo meihin sodankäynnin keinoin, vaikka kyse ei kohdallamme ole vielä perinteisestä asevaikutuksesta Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

LÄNNEN MAAJOUKKOJA UKRAINAAN

Nato ei lähetä sotilaita Ukrainaan ennen rauhaa tai YK:n mandaattia, mutta osa länsimaista tullee lähettämään joukkoja omissa nimissään jo sodan aikana. Ukraina ei ole Naton jäsen ja liittouma puolustaa vain jäsenmaitaan. On vaikea kuvitella, että Vladimir Kalsarimyrkyttäjää liehittelevä Unkarin pääministeri Orbán suostuisi Nato-joukkojen lähettämiseen Ukrainaan. Yksikin maa voi estää operaation, sillä puolustusliitossa päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Ruotsin jäsenyysprosessi on havainnollistanut tähän liittyvää problematiikkaa. Ranskan presidentti Macron peittelee sitä, että maa on tukenut Ukrainaa hävettävän vähän suhteessa bruttokansantuotteeseensa ja vaikkapa Viroon. Siksi hän järjesti helmikuussa kokouksen, jonka muistettavimmaksi anniksi jäänee hänen lausuntonsa, jonka Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

POLIITIKKOJEN ON KERROTTAVA AVOIMESTI, ETTÄ LÄNSI TAVOITTELEE UKRAINAN VOITTOA

Naton jäseneksi pääseminen oli tärkein turvallisuuteemme vaikuttava tekijä tässä ajassa. Toiseksi tärkein on Ukrainan kohtalo. Venäjän diktaattori Vladimir Kalsarimyrkyttäjä nousi valtaan terrorin avulla ja aloitti sotimisen jo pääministeriaikanaan. Mikään ei viittaa siihen, että hän suunnittelisi sotimisen lopettamista. Elo-syyskuussa 1999 Venäjällä tapahtui kerrostaloräjäytysten sarja. Moskovassa tapahtuneista räjäytyksistä on useissa lähteissä syytetty Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Esitämmekö puolueetonta?

Kun puhutaan sotilaallisesta maanpuolustuksesta, Suomella on vain yksi uhka: Venäjä. Toisenlainen johtopäätös edellyttäisi vilkasta mielikuvitusta ja vähintään tuottamuksellista itsepetosta. Muistan lapsuudestani suurella ylpeydellä hokemamme mantran: ”Suomi on puolueeton maa.” Sillä uskottelimme itsellemme, että maamme on pahasta maailmasta irrallaan oleva saareke. Tosiasiassa olimme tukevasti Neuvostoliiton kainalossa. Näennäinen puolueettomuus oli suurimmalle osalle Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Nyt kun pulssi on jo laskeutunut

Suomalaiset ovat seuranneet tiiviisti kiristynyttä kansainvälistä tilannetta, jonka polttopiste on lähialueellamme. Rakas rajanaapurimme Venäjä  on käynyt Ukrainassa modernia sotaansa. Siinä salaiset erikoisoperaatiot ja tavanomainen sodankäynti ovat lähentyneet toisiaan. Sotatoimet tehdään tunnuksettomasti, ikään kuin salassa ja kiistetään. Huolestuttavinta venäläisten toimintatavassa on ollut se, että kukaan ei ole osannut ennustaa, mihin Putin Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten