Hitler nousi valtaan laillisin keinoin tavalla, jossa kansan tahdolla oli merkittävä rooli. Valtaannousun jälkeen aito demokratia, oikeusvaltiosekä lopulta ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunta murskattiin. Niin tapahtui myös Vladimir Kalsarimyrkyttäjän Venäjällä. Orbánin Unkarion ottanut samoja askelia. USA:ssa Trump kehotti äänestämään vielä tämän kerran; neljän vuoden kuluttua ei tarvitsisi enää äänestää.

Ihmiskunnan huipulla on aina esiintynyt päävikaisuutta ja sanotaan, että vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. Demokratialla on parhaat edellytykset suodattaa tällaista vaivaa, mutta mikään järjestelmä ei ole aukoton. Kun siivilän läpi valtion johtoon luikahtaaitsevaltias, liian harvoin ongelma jää maan sisäiseksi.

Äänestäjät ovat vastuussa mainittujen johtajien valtaannoususta jakansainvälinen yhteisö heidän pysäyttämisestään. Yleensä pysäyttäminen tapahtuu liian myöhään. Entisten valtiomiesten, Iso-Britannian pääministeri Churchillin sekä Ruotsin valtakunnankansleri Oxenstiernan, lausahdukset kertovat miksi. Ensimmäinen totesi, että paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa. Jälkimmäinen taas, että poikani, tietäisitpä, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.

Ne, joiden velvollisuus on puolustaa demokratiaa ja oikeusvaltiota, ovat tyypillisesti sinisilmäisiä idealisteja tai sitten he yksinkertaisesti pelkäävät konfliktia niin paljon, että ajautuvat siihen vääjäämättä. Hyvän huonon esimerkin tarjosi Iso-Britannian pääministeri Chamberlain syksyllä 1938. Hitler halusi itselleen Tšekkoslovakiansaksankieliset sudeettialueet ja lupasi, ettei vaadi enempää. Kun asiasta oli sovittu Tšekkoslovakian pään yli, Chamberlain heilutteli kotiin palattuaan sopimuspaperia julistaen, että sillä taataan rauha meidän ajaksemme. Jo keväällä 1939 Hitler miehitti koko maan ja syksyllä toinen maailmansota alkoi Euroopassa.

Ainoana EU-maana Orbánin Unkari jarrutti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä minkä pystyi. Samoin lukuisia Ukrainan tukipaketteja sekä maan EU-jäsenyysprosessin käynnistämistä. Unkari ei ole edes yrittänyt päästä irti venäläisenergiasta. Jo ennen sotaa EU-komissio on jäädyttänyt Unkarin tukirahoja muun muassa korruptioepäilyjenvuoksi. Orbán on toiminut Venäjän äänitorvena ja matkustanut EU:n puheenjohtajamaan päämiehenä Moskovaan ja Pekingin ilman mandaattia. Hän on myös sallimassa matkustamisen Venäjältä Schengen-alueelle pikaviisumin turvin.

EU:n arvoja ovat vapaus, demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet. Sen päämääränä on vaalia ja puolustaa arvojaan ja etujaan, edistää rauhaa ja turvallisuutta, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta sekä noudattaa tarkasti kansainvälistä oikeutta. Ei tarvitse olla Einstein oivaltaakseen, että Orbán on toiminut toistuvasti sekä EU:n arvojen että päämäärien vastaisesti.

Ollessaan osa suurempaa kokonaisuutta jokaisen tulee sitoutua yhteisiin arvoihin ja päämääriin. Hyvin johdetussa yhteisössä kukaan ei voi edetä vain omia päämääriään kohti tai toimia yhteisten arvojen vastaisesti. Hyvin johdetussa yhteisössä puututaan arvojen ja päämäärien vastaiseen toimintaan. Kun yhteisön ja sen jäsenen arvojen tai päämäärien välillä on sovittamaton ristiriita, jäsen lähtee.

Eurooppa-neuvoston tulisi enää turhia tunteilematta pidättää Unkarin äänioikeus neuvostossa, jäädyttää sen kaikki tuet ja sijoittaa ne Ukrainan voittoon. Tämän jälkeen Unkarin kansalla ja johdolla olisi eväät tehdä omat johtopäätöksensä.

Julkaistu Aamulehdessä 4.8. (verkko) ja 5.8.2024 (lehti)


Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.