”Tampereen merkitys Suomen hyvinvoinnille on erittäin suuri ja se on yksi tärkeimmistä ja voimakkaimmista taloudellisista keskuksista. Tampere tarjoa monipuolisia mahdollisuuksia niin liike-elämälle kuin viihteellekin”, valistaa tekoäly GPT-4.
Taipaleeni Tampereen urbaanista kehityksestä vastaavana apulaispormestarina päättyy tällä viikolla ja huomaan, että Tampere ei tullut valmiiksi.
Kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä, jota ohjaa kuntarajat ylittävä yhteistyö ja strategiset linjaukset. Yksityiskohtia voi aina viilailla, mutta strategia ei voi olla soutamista ja huopaamista.
Reitin voi valita, mutta kahta tietä ei voi kulkea samaan aikaan.
Elinvoiman ja kasvun lisäksi keskeisin strateginen valintamme on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä.
Kehittyvä alue on jatkuvassa muutoksessa. On kyettävä katsomaan kokonaisuuksia yksittäisten parkkiruutujen ja puiden yli. On nähtävä liikenne järjestelmänä ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen vähintään maakuntatasoisesti.
Osattava erottaa talousmetsä luonnonsuojelualueesta.
Vuosikymmeniä Tampereen keskusta on laajentunut ja työpaikka-alueita raivattu asumisen käyttöön. Edelleen teollisuustontit ja logistiikkakeskukset siirtyvät yhä kauemmas ydinkeskustasta. Se tarkoittaa vääjäämätöntä tarvetta uusille liikenneväylille.
Muutama kaadettu puu lentomelualueella voi tarkoittaa kymmenen säilyttämistä luonnontilaisessa metsässä etäämmällä kasvukeskuksista. Kaupunkiympäristössä viher- ja virkistysalueiden on palveltava ensisijaisesti ihmisen tarpeita; pysyäkseen terveenä keho tarvitsee erilaisia mikrobeja ja mieli kosketusta luontoon niin muotopuutarhojen, puistojen kuin metsienkin muodossa.
Pirkanmaan jokaisesta keskuksesta on kävelymatka luontoon.
On silkkaa haihattelua kuvitella, että tuleva kasvumme voisi tapahtua vain nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä. Silti sielläkin on vielä potentiaalia.
Tehokas joukkoliikenneratkaisu mahdollistaa tiiviimpien asuin- ja työpaikka-alueiden luomisen, mutta vaatii myös riittävän käyttäjäpotentiaalin.
Tampereen seudun joukkoliikenteen selkärangaksi on valittu Ratikka, mikä hidastaa jossain määrin lähijunaliikenteen kehittämistä. Raitiotiejärjestelmän vahvuus on se, että sen kehittäminen on lujasti omissa käsissämme.
Tampereen keskustan on oltava koko maakunnan olohuone. Siksi se on kyettävä saavuttamaan sujuvasti riippumatta asuinpaikasta ja elämäntilanteesta. Areena tapahtumineen on osoittanut, että Tampereesta on koko Suomen olohuoneeksi.
Olen sanonut, että jos Helsingin ja Tampereen välinen etäisyys olisi 15 minuuttia, kukaan ei asuisi Helsingissä. Se oli tosin liioittelua.
Henkilöratapihan uudistaminen on tärkein liikennehankkeemme. Se parantaisi myös lähijunaliikenteen toimintaedellytyksiä. Valtatie 9:n perusparannus Alasjärveltä Jyväskylän suuntaan on toteutettava mitä pikimmin ja Vaitinaron liittymään löydettävä ratkaisu, jolla tunnelin änkyttäminen saadaan loppumaan.
Niin kauan kuin meillä ei ole kolmen vartin junayhteyttä Helsinki-Vantaalle, on kansainvälisten lentoyhteyksien parantamiseksi tehtävä kaikki voitava.
Julkaistu Aamulehdessä 29.5.2023
