Seuraavan hallituksen tulee tuntuvasti leikata Suomen julkisia
menoja velkaantumisen vähentämiseksi.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Leikkaaminen ei ole itsetarkoitus, mutta valtion talous
on saatava tasapainoon tämän vuosikymmenen loppuun
mennessä. Kaikkia keinoja, paitsi kokonaisveroasteen nostamista,
on tarkasteltava. Yksi niistä on menojen leikkaus.

Palkkojen verotusta tulee keventää, vaikka se heikentäisi julkisia
palveluita.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Verotuksesta suurin osa tarkoittaa tulonsiirtoja
keskiluokalta keskiluokalle. Pidän parempana sitä, että ihmiset
saisivat nykyistä enemmän itse päättää, mitä rahoillaan tekevät.
Myös työn tekemiseen kannustavaa veromallia tulee edistää.
Verotuksen painopistettä on siirrettävä ansiotulojen verotuksesta
kulutuksen ja haittojen verotukseen. Perustoimeentuloon (esim.
terveelliset elintarvikkeet) ja ansioihin liittyvän verotuksen tulisi
olla mahdollisimman matala ja ylellisyyshyödykkeiden tai
epäterveellisten ja ympäristöhaittoja tuottavien tuotteiden ja
palveluiden korkeampi.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ei saa lyhentää.
Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Nykyistä lyhyempi ansiosidonnainen työttömyysturva
kannustaa kepin muodossa työn tekemiseen. Tutkimukset
osoittavat, että mitä pidempään työttömyys kestää, sitä
vaikeampaa on työllistyä. Jos työttömyysturvaa lyhennetään,
vastaavasti sen alkuosan on taattava työttömälle nykyistä
korkeampi työttömyyspäiväraha. Näin esimerkiksi pätkätöissä
olevat eivät kärsi nykyistä työttömyysjaksoista niin paljon kuin
nykyään. Pätkätyöt ovat nykyään melko tyypillinen ilmiö.

Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikka on ollut holtitonta.
Vastattu: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Kuluneen neljän vuoden aikana valtio on velkaantunut
noin 40 miljardia euroa. Siitä noin kolmasosa eli yli 10 miljardia on
mennyt muuhun kuin koronapandemian tai Venäjän aloittaman
hyökkäyssodan seurauksena puolustuksemme vahvistamiseen.
Jos eurot muuttaa sekunneiksi, miljoonan euron takaisinmaksu
”euro per sekunti” -tahdilla ilman korkoja kestää alle 12
vuorokautta, mutta miljardin lähes 32 vuotta. Huolettoman
kymmenen miljardin takaisinmaksuun ilman korkoja menee tällä
matematiikalla siis pitkälle yli 300 vuotta. Ja Suomikin on vain
hieman yli satavuotias.

Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin suhteisiin niin
pitkään kun Vladimir Putin on vallassa.

Vastattu: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Suhteiden normalisoituminen edellyttää lisäksi
Venäjän ja venäläisten oman historian läpivalaisua ja historiallisten
tosiasioiden tunnustamista sekä täydellistä irtosanoutumista
imperialistisista pyrkimyksistä sekä konkreettisia tekoja
kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumisen osoittamisesta. Sellaista
prosessia, jonka Saksa kävi itsensä kanssa toisen maailmansodan
jälkeen. Pelkäänpä, että tähän kaikkeen menee kymmeniä vuosia.
Venäjä lienee siis pitkään normaalien kansainvälisten suhteiden
ulkopuolella.

Suomeen olisi hyvä saada Naton esikunta.
Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Esikunnan tms. saaminen ei ole mikään itsetarkoitus,
mutta Suomen on oltava avoin Naton eri rakenteiden tilapäiseen
tai pysyvään sijoittumiseen kotimaahamme. Naton tuomat
mahdollisuudet turvallisuus- ja puolustusosaamisemme viennissä
tulee maksimoida. Näkisin mielelläni osaamiskeskuksen tyyppisiä
rakenteita vaikkapa Pirkanmaalla. Sotilaallisten ratkaisujen ei pidä
olla aluepoliittisia vaan sotilasstrategisia. Politiikan tulee toimia
mahdollistajana.

Suomen tulisi voida sulkea halutessaan koko rajansa, vaikka se
rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Kansallinen turvallisuus on kaiken perusta. Jo
nykyisellään myös kansainväliset sopimukset antavat laajat
valtuudet toimia kansallisen turvallisuuden ensisijaisuus
huomioiden. Jos peruste on kevyempi kuin kansallinen
turvallisuus, on kansainvälisiä sopimuksia tulkittava ”by the
book”. Se, että noudatamme ja edellytämme muilta
kansainvälisten sopimusten noudattamista, palvelee omaa
turvallisuusetuamme. Esimerkiksi Venäjä on rikkonut Ukrainassa
sopimuksia räikeästi. Suomalaisten etu ei ole hyväksyä sellaista.

Jengiytymiskehitystä voidaan ehkäistä paremmin lisäämällä
varoja kotoutumiseen kuin kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa.

Vastattu: Neutraali
Perustelut: Molemmat ovat tärkeitä keinoja. Jengiytyminen ei
koske vain maahanmuuttajataustaisia, vaan myös suomalaisia.
Mitä paremmin ihmiset ovat integroituneita yhteiskuntaan ja
vallitsevaan kulttuuriin, sen pienempi riski on lieveilmiöille.
Syrjäytymistä on ehkäistävä aktiivisin toimin akselilla valtio
(hyvinvointialueet, kunnat) – perheet – yksilöt.

Julkisista sote-palveluista pitäisi ennemmin leikata kuin antaa
niille lisärahoitusta valtiolta.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Sote-menot ovat kasvaneet yli 60 % viimeisen 20
vuoden kuluessa. Sote- ja pelastustoimiuudistuksen yksi
alkuperäinen tavoite oli hillitä kustannusten nousua.
Leikkaaminen ei ole ainoa vaihtoehto lisärahoitukselle.
Hyvinvointialueiden on kyettävä parantamaan tuottavuutta niin,
että ihmisille voidaan tarjota riittävät palvelut ilman leikkauksia.
Suomen kokonaisveroastetta ei saa nostaa.

Hoitoalan palkkoja on edelleen korotettava kasvattamalla
hyvinvointialueiden rahoitusta, vaikka se tarkoittaisi
veronkorotuksia.

Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Sote-menot ovat kasvaneet yli 60 % viimeisen 20
vuoden kuluessa. Sote- ja pelastustoimiuudistuksen yksi
alkuperäinen tavoite oli hillitä kustannusten nousua. Verojen
korotus ei ole ainoa keino palkkojen korottamiselle.
Hyvinvointialueiden on kyettävä parantamaan tuottavuutta niin,
että ihmisille voidaan tarjota riittävä palkka ilman
veronkorotuksia. Suomen kokonaisveroastetta ei saa nostaa.
Esimerkiksi ansioverotuksen alentamisella voitaisiin parantaa
hoitoalalla työskentelevien ostovoimaa.

Kouluissa pitäisi olla kovempi kuri, jotta lasten oppimisympäristö
rauhoittuisi.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Miten kuri määritellään? Opettajilla pitäisi enemmän
keinoja oppimisympäristön rauhoittamiseksi. Tutkimukset
osoittavat, että esimerkiksi kännyköiden käyttö tunnilla heikentää
keskittymistä ja opiskelurauhaa. Opettajilla tulisi olla esimerkiksi
oikeus kieltää kännyköiden käyttö ja jopa ottaa tarvittaessa
kännykkä oppilaalta pois oppitunnin ajaksi. Toisaalta jälki-istunnot
eivät ole kovin tehokas keino ”kurin” palauttamiseksi.

Varhaiskasvatuksen työntekijäpulaa tulee helpottaa
koulutusvaatimuksia alentamalla.

Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Koulutusvaatimusten alentaminen ei ole oikea ratkaisu – päinvastoin. Sen sijaan kannustimena voisi käyttää johtamisen ja
työskentelyolosuhteiden parantamista työyhteisöissä. Haittaa ei
olisi myöskään siitä, että työntekijäjärjestöt lopettaisivat alan
mollaamisen…

Suomi tarvitsee edelleen lisää ydinvoimaa.
Vastattu: Täysin samaa mieltä
Perustelut: Ydinvoima on hiilipäästötön ja tehokas tapa tuottaa
sähköä. Tulevaisuudessa tulisi panostaa erityisesti
pienydinvoimaloihin, jolloin ympäristöriskit per yksikkö
pienentyisivät merkittävästi.

Autoilun hinta saa nousta päästöjen vähentämisen takia.
Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Verotuksen painopistettä on siirrettävä ansiotulojen
verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen.
Perustoimeentuloon (esim. terveelliset elintarvikkeet) ja ansioihin
liittyvän verotuksen tulisi olla mahdollisimman matala ja
ylellisyyshyödykkeiden tai epäterveellisten ja ympäristöhaittoja
tuottavien tuotteiden ja palveluiden korkeampi.
Mikäli autoilun hinta nousee, tulee se kompensoida esimerkiksi
ansiotuloverotusta laskemalla. Tällöin jokaisella on nykyistä
paremmat mahdollisuudet valita itse, mihin rahansa käyttää.

Suomen tulee luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta,
joka on EU:n vuoden 2050 tavoitetta kunnianhimoisempi.

Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Suomen kannattaa olla eturintamassa. Jo nyt julkinen
sektori on monin paikoin jäljessä yksityistä sektoria
hiilineutraaliustoimissa. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan
seurauksena nousseen energian hinnan / energiapulan myötä on
tullut selväksi, että ne maat, alueet ja yritykset ovat olleet
voittajia, jotka ovat olleet pisimmällä fossiilisista polttoaineista
luopumisessa. Kun markkinat tulevat joka tapauksessa
muuttumaan, kilpailuetu on niillä, joilla on pisimmälle kehittyneet
tuotteet ja ratkaisut (mitä nopeammin, sitä enemmän).

On tärkeämpää huolehtia metsien luonnon monimuotoisuudesta
ja hiilinieluista kuin taloudellisesta tuottavuudesta.

Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Keskeistä on, kuinka laajaa aluetta tarkastellaan.
Globaalisti ja EU-tasolla kyllä. Myös suhteellisuudentaju tulee
säilyttää. Maailma ei pelastu, vaikka Suomi muutettaisiin
asumattomaksi alueeksi. Meidän on kyettävä säilyttämään
kilpailukykymme ja samalla edistettävä hiilineutraalius- ja
monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista. Taloudellinen
tuottavuus ja ympäristötavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia –
pikemminkin päinvastoin. Tuottavuutta parantamalla edistämme
myös ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Biologit sanovat, että kolme. Kun mennään ihmisten
omaan kokemukseen, kirjo kasvaa. Ihmisten lisääntymiseen
tarvitaan kaksi eri sukupuolta.

Molempien vanhempien tulisi olla vanhempainvapaalla lasten
kanssa yhtä pitkään kotona.

Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Se on erinomainen tavoite, mutta jokainen perhe/vast.
on oikea taho arviomaan ja päättämään sen, mikä heidän
elämäntilanteeseensa sopii parhaiten. Itse olen hyödyntänyt
käytössä olleet vapaat omien lastemme ollessa pieniä.

Väkivaltarikoksista annettavia tuomioita on kovennettava.
Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Samalla on panostettava niihin pehmeisiin keinoihin,
joilla seksuaali- ja väkivaltarikollisuus saadaan entisestään
vähenemään.

Mitään ei saa enää sanoa.
Vastattu: Täysin eri mieltä
Perustelut: Saa, mutta ihan kaikkea ei kannattaisi. Kun sanoo, kannattaa varautua siihen, että muutkin sanovat. Yksi lukuisista omista motoistani on ollut, että tyhmä saa olla, mutta sitä ei kannata paljastaa muille. Maailman digitalisoitumisen myötä kaikkien on mahdollisuus tuoda laajaan tietoisuuteen myös sellaiset ajatukset, jotka kannattaisi pitää omanaan. Matemaattisesti tarkasteltuna noin puolet ihmisistä on keskimääräistä hölmömpiä ja toinen puoli keskimääräistä fiksumpia. Tarkka raja menee mediaanissa. Sanoin tämänkin, sinä päätät, kannattiko.

On parempi, että ensisijaisesti peruskorjataan ja lisätään
kapasiteettia nykyisellä pääjunaradalla kuin rakennetaan kokonaan
uusi Suomi-rata Tampereen ja Helsingin välille.

Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Kysymyksen asettelija ei ole ihan tarkalleen ymmärtänyt, mistä on kyse. Pääradan peruskorjaus on tehtävä joka tapauksessa mitä pikimmin. Kun puhutaan Suomi-radasta, tarkoitetaan lisäkapasiteettia Tampereen ja Helsingin välille riippumatta siitä, missä lisäraiteet kulkevat. Mikäli lisäkapasiteettia aiotaan saada hankeyhtiöitä hyödyntämällä, yhteyden pitäisi olla nykyistä yhteyttä selvästi nopeampi, ns. suurnopeusrata. Mikäli koko homma maksetaan valtion budjetista asialla ei ole niin väliä, sillä lisäkapasiteetti ei tule toteutumaan. Rinteen-Marinin hallitukset ovat hassanneet ne rahat ”tulevaisuusinvestointeihin”, joilla olisi voitu toteuttaa sadan vuoden raidehankkeet. Kun lisäkapasiteettia ei tule, kaikki häviävät. Se on perushärmäläisen kateuden tyypillinen tunnusmerkki: en ota satasta, jos naapuri saa kaksi. Parempi, että molemmat häviävät.

Niin sanottua puskiaisten oikaisua, eli kolmostien oikaisevaa
moottoritietä, Pirkkalan Linnakorvesta Lempäälän Kuljuun ei pidä
rakentaa.

Vastattu: Eri mieltä
Perustelut: Urbaanilla alueella, joksi pääosa Tampereen kaupunkiseudusta voidaan lukea, luonnon suojelemisen ja monimuotoisuuden vaalimisen tulee lähteä ensisijaisesti ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden vaatimuksista. Sellaiseksi voidaan lukea myös taloudellisen toimeliaisuuden edellytykset. Pirkanmaan on säilytettävä elinvoimaisuutensa myös tulevaisuudessa ja tämän tavoitteen saavuttamisessa Tampereen kaupunkiseudulla on keskeinen asema. Monipuoliset ja toimivat liikenneyhteydet ovat yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, vahvan elinkeinotoiminnan edellytyksistä. Jos koko Suomessa voidaan jättää kymmenen puuta pystyyn sen ansiosta, että Tampereen kaupunkiseudulla kaadetaan kolme, loppusumma on positiivinen. Sitä eivät kaikki hiffaa.

Tampere-Pirkkalan lentokentällä kotimaan lentoyhteyksiä pitää
lisätä.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Niin kauan kuin nopeaa raideyhteyttä Tampereelta
Helsinki-Vantaalle ei ole, olisi Tampereelta oltava toimivat
lentoyhteydet Helsinkiin. Nyt niin ei ole. Sisäiset lennot Helsinkiin
ovat tärkeitä, sillä ne parantavat kansainvälisiä yhteyksiä.
Vaihtoehtona sisäisten yhteyksien parantamiselle ovat
kansainvälisten yhteyksien parantaminen Riikan lisäksi
esimerkiksi Kööpenhaminaan, Frankfurtiin tai Amsterdamiin. Jo
nyt niihin on suora yhteys, muttei päivittäistä yhteyttä sellaiseen
eurooppalaiseen hubiin, joka korvaisi Helsinki-Vantaan. Riikan
yhteys onneksi pelastaa paljon.

Mielestäni on hyvä, että Tampere on Pirkanmaan selkeä keskus,
jonne keskitetään niin terveydenhuoltopalveluja kuin
liikenneyhteyksiä.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Tampereen työpaikkaomavaraisuus on 120 % ja se
tarjoaa paljon urheilun ja kulttuurin elämyksiä ja
harrastusmahdollisuuksia opiskelusta puhumattakaan. Monen
pirkanmaalaisen luontainen kulkusuunta on siis keskuskaupunkia
kohti. Kaikkea ei kuitenkaan missään tapauksessa tule keskittää
Tampereelle. Sellaiset palvelut, joita ihmiset tarvitsevat usein tai
joihin pääsyn on tapahduttava matalalla kynnyksellä, on
tuotettava tai toimitettava lähipalveluina. Myös
liikenneyhteyksien on oltava koko maakunnassa sellaiset, että
elinkeinotoiminta ja asuminen on mahdollista koko Pirkanmaalla.

Nuorten mielenterveyspalvelujen parantaminen on tärkeimpiä
terveydenhuollon uudistamista vaativia asioita Pirkanmaalla.

Vastattu: Samaa mieltä
Perustelut: Nuorten mielenterveyden akuuttiin kriisiin on kyettävä
vastaamaan. Samalla yhteiskunnassa on myös löydettävä
ratkaisuja, joilla nuorten mielenterveyden ongelmat saadaan
laskuun ilman valtion vahvaa interventiota. Jos nuorten
mielenterveyden ongelma ei ole globaali ongelma, päättäjien on
tehtävä ekskursioita niihin yhteiskuntiin, joissa homma on ns.
pohkeissa. Myös tutkimustietoon lienee syytä perehtyä.
Maalaisjärjestä puhumattakaan. Välittämistä ei vieläkään voi eikä
saa ulkoistaa

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.