Jos keskustapuolueesta tulee vaaleissa suurin puolue, kuten ilmeiseltä näyttää, toteutuu kuntauudistus keittiön kautta sote-uudistus edellä. Puolue on pitkään ajanut ns. maakuntamallin käyttöönottoa uudeksi tavaksi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.

Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan edellyttänyt kansanvaltaisuuden toteutumista riippumatta siitä, millainen uudesta sote-mallista tulee. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan maakuntamallilla, kansanvaltaisuus taataan vaaleilla valittavalla maakuntavaltuustolla. On ensiarvoisen tärkeää, että palveluiden tilaaja (järjestäjä) maksaa syntyvät kustannukset. Yksityiselämässäkään ei pitkällä tähtäimellä toimi rahankäyttömalli, jossa itse voi vapaasti tuottaa tai tilata palveluita ja lähettää niistä laskun naapurille.

Jotta ”tilaaja maksaa” -periaate toteutuisi, myönnetään maakuntavaltuustolle verotusoikeus. Samalla kuntien budjeteista leikataan yli 50 %. Tämän jälkeen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuun siirtäminen maakuntavaltuustolle on lasten leikkiä. Kun maankäytön suunnittelun suuret linjat päätetään jo nyt maakuntatasolla, on kuntauudistus huomaamatta toteutunut maakunnan kokoisina kuntina. Yhdenvertaisuus kyllä paranee, mutta väitän, että palvelutaso monessa tapauksessa laskee ja hinnat nousevat.

Sotekunta-uudistuksen jälkeen nykyiset kunnat voivat keskittyä teiden auraamiseen ja jääkiekkokenttien jäädyttämiseen – mikäli talvi vielä tulee.

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.