Oletko valmis?

Liikenne mullistuu, mutta on mahdotonta sanoa miten. Tampereella raitiotie muodostaa julkisen liikenteen selkärangan jo neljän vuoden kuluttua ja seudulla ehkä parissa vuosikymmenessä. Loppu lieneekin arvailua.

Tampere kasvaa vauhdilla. Aiemmin haaveiltiin omakotitalosta, farmariautosta ja kultaisesta noutajasta. Suunta oli ympäristökuntiin. Nyt halutaan kaupunkiin, palveluiden ääreen ja yhä useampi nuori ei aja edes ajokorttia.

Kasvu lisää liikennettä. Joukkoliikennejärjestelmän on oltava sellainen, että sen käyttö houkuttelee. Kulkutavan valinnassa keskeisiä ovat arjen valuutat: aika, hinta ja vaiva. Kaupunkiraitiotie on sen varrella asuville nopea, halpa ja helppo ja siksi ilmeisin kulkutapa – etenkin jos myös määränpää sijaitsee reitillä. Kaavoittamalla ratikkareitille asuin- ja työpaikka-alueita sekä kunnallisia ja kaupallisia palveluita luomme edellytyksiä kestävälle kasvulle ja toimivalle kaupunkiympäristölle. 

Raitiotie ei palvele kaikkia asukkaita ja tarpeita. Liikennesuunnittelun on varauduttava erilaisiin skenaarioihin muunneltavilla ratkaisuilla. Tampereen keskustaan on päästävä nyt ja tulevaisuudessa kaikilla kulkutavoilla. Emme tiedä, millaisilla elementeillä runkoliikennettä täydennetään. Autonomiset ajoneuvot, sähköiset pienkulkuneuvot, dronet, yhteiskäyttöautot ja kaupunkipyörät ovat tulevaisuuden ratkaisuja. Osa on jo käytössä, mutta osa vasta kokeiluasteella. Ehkä joskus joukkoliikennettä käyttävät aikuiset lasten kulkiessa harrastuksiin turvallisilla robottiautoilla.

Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäuudistus luo pohjaa liikkumiselle palveluna (MaaS). Yhdellä mobiilipulla voi käyttää kaikkia liikennevälineitä ja lisäksi päästä sisään kulttuuri- tai urheilutapahtumaan ja yöpyä hotellissa. Saatamme nähdä päivän, jolloin maksamme mukanamme kulkevalla sirulla matkojen lisäksi ostoksemme kävelemällä kassaportin läpi. Sama siru voi seurata elintoimintojamme ja terveysjärjestelmä kutsuu automaattisesti tarkempiin tutkimuksiin, mikäli kehossamme ilmenee oireita tulevasta sydän- tai aivoinfarktista. Valtio myöntää halukkaille sirunkantajille verohelpotuksia terveyttä edistävien elintapojen noudattamisesta ja kestävien liikennemuotojen käyttämisestä.

Emme saa antaa luutuneiden asenteiden ja olemassa olevien ratkaisujen rajoittaa kehitystä.

Aleksi Jäntti

Apulaispormestari, kaupunkiympäristön palvelualue

Tamperelainen 4.4.2018

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.