Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili eilen Yhdysvalloissa.

Suomalaisia puolueita selvästi polttelee Nato-jäsenyyden hakeminen. Positiivisessa mielessä. Eniten kipuilevat keskusta ja vasemmistoliitto, sillä niillä on perinteisesti ollut ”toinen jalka Neuvostoliitossa” ja niiden on vaikea päästä irti ajatuksesta, että Venäjä ei ole Neuvostoliitto.

Toki erityisesti vasemmistoliitolle sekin, että Suomi lähestyy USA:ta, tuntuu kauhistuttavalta – samoin historian painolastin takia. Lähestyminen on vaikeaa myös kaikista niistä yksittäisistä poliitikoista läpi puoluekentän, jotka ovat taipuvaisia kuuntelemaan Erkki Tuomiojan ajatuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mutta nyt erkkikin tajuaa, että tilanne on totaalisesti muuttunut.

Ennen kuin puoluejohtajat menevät puoluekokouksiinsa kuuntelemaan, mitä mieltä ovat, heillä on oltava mahdollisimman suuri varmuus siitä, että Naton ovi ei ole kiinni.

Siksi Niinistö vieraili Yhdysvalloissa. Vaikka USA ei johda Natoa, on sillä pelkästään rahoituksen takia painava sana yhteisössä. Toisaalta pidän melko todennäköisenä, että presidentti Biden antoi omasta puolestaan myös turvatakuut Suomelle (ja Ruotsille) hakuprosessin ajaksi.

Niinistö sanoi toimittajan kysyessä turvatakuista, että Nato ei anna väliaikaisia turvatakuita. Vastaus saattoi aivan hyvin olla juonikkuuden sijaan lipsahdus, mutta fakta on, että Niinistö oli USA:ssa eikä Brysselissä, jossa Naton päämaja sijaitsee.Joka tapauksessa ”prosessi”, jonka alkamista tasavallan presidentti hoki niin usein, että se takuulla meni idiootinkin päähän kuin hiki, on tulkintani mukaan nimenomaan Nato-jäsenyyden hakuprosessi.

Summa summarum: olen sitä mieltä, että Niinistö kertoo kotiin palattuaan puoluejohtajille ja keskeisille ministereille ynnä virkamiehille, että ovi Natoon on todellakin auki ja USA on selkämme takana prosessin ajan. Hakekaa mandaatti puoluekokoukselta tai miltä tahansa, mikä saa teidät rohkaistumaan avaamaan suunne. Ja niin, hakemus on valmisteltava: valtioneuvosto ja ministeriöt, tehkää se Ruotsin kanssa yhdessä.

Jos asia ei olisikaan kuten olen tässä päivityksessä aavistellut, voisin sarkastisesti todeta, että nyt kun naamiot on riisuttu, eurooppalainen Nato paljastuu sotilasliitoksi USA:n kanssa. En usko, että näin on käynyt.

Tiedotustilaisuuden ehdoton kohokohta oli, kun Niinistö totesi kutakuinkin näin: ”Biden siinä loppumetreillä veti ässän hihasta ja ehdotti, että soitetaan Ruotsin pääministerille.” En voinut millään välttää mielleyhtymää tunnettuun Kummeli-sketsiin. Ja hyvä niin. Tuli positiivinen fiilis muuten odotuksiin nähden hieman laimeasta tilaisuudesta. 👌🏻

Facebook 5.3.2022

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.