Stalin nousi valtaan Neuvostoliitossa vallankumouksen myötä, Hitler Saksassa laillisin keinoin. Molempien päämäärät olivat niin jalot, että nykyisen kaltaiselle oikeusvaltioperiaatteelle ei tarvinnut edes tuhahtaa. Oikeuslaitos valjastettiin palvelemaan vallanpitäjien tarkoitusperiä.

Hitlerin ja Stalinin politiikan hinta voidaan laskea kymmenissä miljoonissa ihmishengissä. Stalinin tiedetäänkin todenneen, että yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa tilastotieto. Hitlerin rotuoppia leimasi antisemitismi, mutta kaasukammioon saattoi joutua myös pelkän erilaisuuden vuoksi. Olemalla tummaihoinen, homoseksuaali, vammainen…

Näiden ideologioiden rakentamista raunioista syntyivät länsimaiset arvot: vapaa demokratia, laillisuusperiaate, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Suomen perustuslaissa on kirjaus yhdenvertaisuudesta: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Populismi on löyhä ideologia, joka ei tarjoa kokonaista maailmankuvaa. Eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa populismi on ollut erilaista, mutta sen on tunnistettu seuraavan samaa logiikkaa: vain ”me” edustamme kansaa, ”eliitti” on ongelma, kaikki eivät kuulu kansaan, ”meillä” on moraalinen oikeutus valtaan, karismaattinen johtaja, vallankumouksellinen agenda, vallassa pysymisen taktiikat: aluksi vallataan koko valtakoneisto, ostetaan ääniä, tukahdutetaan kansalaisyhteiskunta. Kun puoluepolitiikka heikkenee, populismi vahvistuu. Kilpailevassa populismissa kaksi populistista liikettä asettuu yhteiskunnan sisällä toisiaan vastaan.

Nykyisessä nationalismin ja populismin nousussa on selviä yhtymäkohtia 1930-luvun Eurooppaan. Kun ihmisiä aletaan politiikan teon välineenä luokitella, osoitella ja arvottaa sukupuolen, iän, alkuperän, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella, jokaisen historiaa tuntevan hälytyskellot soivat: piikkilankoja levittäminen ja krematorioiden sytyttely on alkanut. Kongressi vallattiin jo!

Oikeusvaltio on arvokkainta, mitä meillä on. Sitä ei tule heikentää millään tavoin.

Aleksi Jäntti

Apulaispormestari, kaupunkiympäristön palvelualue

13.1.2021

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.