Putinin sylikoira, Ukrainan korruptoitunut presidentti Viktor Janukovytš oli kymmenen vuotta sitten valtansa huipulla. Tuskin kukaan olisi silloin uskonut, että Ukrainan kaltainen maa tulee yksin seisomaan demokratian etuvartioasemana Euroopassa.
Janukovytšin kahdeksan vuotta sitten tapahtuneen erottamisen jälkeen Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluneen Krimin sekä maan itäosat. Krim liitettiin pian Venäjään ja nyt Putin yrittää täysimittaisella sodalla alistaa koko Ukrainan samalle kohtalolle.
Ukraina on saanut vuodesta 2014 lähtien länsimailta merkittävästi apua puolustuksensa vahvistamiseksi, mutta taistelee yksin olemassaolostaan. Tulenkäytöllinen ylivoima ja ilmaherruus on Venäjällä, mutta lopputuloksen kannalta kaikkein merkittävintä on se, kuinka pitkään ukrainalaisten taistelutahto kestää. Antautumista seuraavat julmuudet peittoavat sodan kauhut.
Ratkaisevimpia ovat ensimmäiset päivät ja viikot. Mikäli Ukraina onnistuu pitämään puolustuksensa johdettuna ja taistelumoraalin korkealla, on selvää, että länsimaat tulevat kasvavassa määrin tukemaan sitä taloudellisesti ja materiaalitoimituksin.
Putin yrittää oikeuttaa laajamittaisen hyökkäyksen harhaisilla puheillaan Venäjän historiallisista alueista, joihin myös Suomi hänen asettamansa mittapuun mukaan kuuluu. ”Historiallisesta Venäjästä” irtautuneilla valtioilla ei Putinin mukaan ole olemassaolon oikeutusta, vaan ne ovat osa Venäjää.
Putin on kertonut puheissaan selvästi omat tavoitteensa samalla tavoin kuin Hitler aikanaan Mein Kampfissa omansa. Ukraina ei ole Putinin lopullinen päämäärä vaan välivaihe. Sairaan mielen tuottamiin puheisiin on tällaisessa kontekstissa suhtauduttava vakavasti.
Ukraina taistelee yksin, koska se ei ole Naton jäsen. Sen nopea luhistuminen heikentäisi Baltian maiden ja Suomen asemaa. Siksi meidän on tuettava Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin, tarvittaessa lakeja muuttaen.
Mitä pidempään Ukraina kestää sitä pidempään voimme hengähtää. Riippumatta hengähdysajan pituudesta Suomen on lunastettava optionsa ja käytettävä viimeinen tilaisuutensa hakemalla Naton jäsenyyttä heti.
On syntynyt todellinen peruste jäsenyyden hakemiselle ja Venäjän joukot on sidottu Ukrainaan, joten sillä ei ole juuri nyt edellytyksiä aiheuttaa rajoillamme jäsenyyden estävää konfliktia.
Natoon liittyminen edellyttää puolueiden ja kansalaisten selvän tuen. Tärkeissä asioissa kansan mielipide seuraa valtiojohdon näkemystä. Siksi tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä ja pääministeri Sanna Marinilla on isänmaamme tulevaisuuden avaimet käsissään tällä kohtalon hetkellä.
Julkaistu Aamulehdessä 25.2.2022
