Koronan myötä lienee kaikille myynti- ja vaikuttamistyötä tekeville selvinnyt, kuinka tärkeitä olemassa olevat verkostot ja suhteet ovat. Vanhojen suhteiden ylläpitäminen etäyhteyksin on mutkatonta, mutta uusien luominen muistuttaa ”kylmään kantaan” soittamista.
Kun ei ole luontevaa tilaisuutta small talkiin vaikkapa seminaarin yhteydessä, verkosto ei laajene sattumankaan kautta. Kumppanuuden tai liikesuhteen syntyminen edellyttää luottamusta, joka sinetöidään sopimuksin, ja luottamuksen syntyminen edellyttää lähes poikkeuksetta kasvokkaista kohtaamista.
Olen kuullut, että Tinderistäkin päädytään lähes poikkeuksetta treffeille ennen kuin alttarille. 
Kouluajan laiskuuden peruna minulla oli keskikehno englannin taito, kun pääsin sitä ensimmäisen kerran käyttämään työkielenä Kosovon rauhanturvaoperaatiossa. Huomasin, että vieraalla kielellä asioiden hoitaminen puhelimessa oli huomattavasti helpompaa, jos tiesi, kuka luurin toisessa päässä on.
Kuuntele Kalervo Kummolan kanssa käymäni keskustelu monipuolisen kokemuksen, verkostojen ja tahdonlujuuden merkityksestä poliittisessa päätöksenteossa.
Tampereen dynaamisen päätöksenteon pohjana on kokoomuksen ja demareiden välinen aseveliakseli, joka syntyi toisen maailmansodan jälkeen kommunismin nousun vastavoimaksi Suomessa.
Näen pormestarimallin luonnollisena jatkumona aseveliakselille, vaikka sen myötä kabinettipolitiikasta on kömmitty avoimempaan päätöksentekoon. Esimerkiksi vihreät on kannatuksellaan vakiinnuttanut paikkansa valtakoalitiossa ja pormestaristossa, vaikka kokoomus ja SDP ovat edelleen vahvimmat puolueet Tampereella.
Facebookissa 9.6.2021
0 kommenttia