Kerro vaalilupauksesi näissä vaaleissa
Edistän omaan arvomaailmaani nojaten niitä asioita, joiden uskon edistävän suomalaisten hyvinvointia ja Suomen parasta.
Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.
Täysin samaa mieltä
Ukrainan sodan lopputulos ratkaisee Euroopan kohtalon pitkälle tulevaisuuteen. Ukrainalaiset taistelevat eturintamassa demokratian ja länsimaisten arvojen puolesta, vaikka ovatkin vielä itse matkalla Neuvostoliittolaisesta perinnöstä sivistykseen. Ukrainan jälleenrakentaminen voiton jälkeen on eurooppalaisten yhteinen tehtävä, johon myös Venäjän valtion ja sen johdon on osallistuttava vähintään jäädytettyjen varojen osuudella. Mitä nopeammin sota saadaan länsimaiden tuella ratkaistua sitä parempi inhimillisesti, taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti.
Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.
Täysin samaa mieltä
Kun huomioidaan F35-hankinta ja rajavartiolaitoksen menot, Suomi täyttää jo nyt Naton asettaman 2 % tavoitteen ollen 2,1 %. Siitä on pidettävä kiinni jatkossakin.
Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Jokseenkin eri mieltä
Olennaista on se, että opetustilanteessa on riittävästi aikuisia suhteessa oppijoiden ominaisuuksiin ja ryhmän dynamiikkaan. Hoitajamitoitus on oiva esimerkki siitä, millaisiin vaikeuksiin joudutaan, kun terve järki korvataan lainsäädännöllä.
Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.
Jokseenkin samaa mieltä
Tutkimusten mukaan niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Vähintään kannattaa pilotoida.
Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Jokseenkin eri mieltä
Sote-menot ovat kasvaneet yli 60 % viimeisen 20 vuoden kuluessa. Sote- ja pelastustoimiuudistuksen yksi alkuperäinen tavoite oli hillitä kustannusten nousua. Leikkaaminen ei ole ainoa vaihtoehto lisärahoitukselle. Hyvinvointialueiden on kyettävä parantamaan tuottavuutta niin, että ihmisille voidaan tarjota riittävät palvelut ilman leikkauksia.
Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.
Jokseenkin samaa mieltä
Rangaistuksia voidaan koventaa, mutta samalla on panostettava niihin pehmeisiin keinoihin, joilla rikollisuus saadaan entisestään vähenemään. Mitä paremmin ihmiset ovat integroituneita yhteiskuntaan ja vallitsevaan kulttuuriin, sen pienempi riski on lieveilmiöille. Syrjäytymistä on ehkäistävä aktiivisin toimin akselilla valtio (hyvinvointialueet, kunnat) – perheet – yksilöt.
7. Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Jokseenkin samaa mieltä
Nykyistä lyhyempi ansiosidonnainen työttömyysturva kannustaa kepin muodossa työn tekemiseen. Tutkimukset osoittavat, että mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on työllistyä. Jos työttömyysturvaa lyhennetään, vastaavasti sen alkuosan olisi taattava työttömälle nykyistä korkeampi työttömyyspäiväraha. Näin esimerkiksi pätkätöissä olevat eivät kärsi lyhyistä työttömyysjaksoista niin paljon kuin nykyään. Pätkätyöt ovat nykyään melko tyypillinen ilmiö.
Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.
Jokseenkin samaa mieltä
Huoltosuhde ja kohtaanto-ongelma ovat Suomessa kasvava ongelma. Jotta vapaisiin työpaikkoihin saataisiin tekijöitä, on käärittävä hihat ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Liian harva ajattelee, että kaikki työ on arvokasta.
Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.
Täysin samaa mieltä
Leikkaaminen ei ole itsetarkoitus, mutta valtion talous on saatava tasapainoon tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kaikkia keinoja, paitsi kokonaisveroasteen nostamista, on tarkasteltava. Yksi niistä on menojen leikkaus. Kuluneen neljän vuoden aikana valtio on velkaantunut noin 40 miljardia euroa. Siitä noin kolmasosa eli yli 10 miljardia on mennyt muuhun kuin koronapandemian tai Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena puolustuksemme vahvistamiseen. Jos eurot muuttaa sekunneiksi, miljoonan euron takaisinmaksu ”euro per sekunti” -tahdilla ilman korkoja kestää alle 12 vuorokautta, mutta miljardin lähes 32 vuotta. Huolettoman kymmenen miljardin takaisinmaksuun ilman korkoja menee tällä matematiikalla siis pitkälle yli 300 vuotta. Ja Suomikin on vain hieman yli satavuotias.
Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.
Jokseenkin samaa mieltä
Verotuksesta suurin osa tarkoittaa tulonsiirtoja keskiluokalta keskiluokalle. Pidän parempana sitä, että ihmiset saisivat nykyistä enemmän itse päättää, mitä rahoillaan tekevät. Myös työn tekemiseen kannustavaa veromallia tulee edistää. Verotuksen painopistettä on siirrettävä ansiotulojen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Perustoimeentuloon (esim. terveelliset elintarvikkeet) ja ansiotuloihin liittyvän verotuksen tulisi olla nykyistä matalampaa. Sen sijaan ylellisyyshyödykkeiden tai epäterveellisten sekä ympäristöhaittoja tuottavien tuotteiden ja palveluiden verotus ainakin osittain nykyistä korkeampaa. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan saa nousta.
Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.
Jokseenkin eri mieltä
Valtion tulee toimillaan kehittää markkinaa siten, että energian hinta pysyy kohtuullisena. Emme saa joutua tilanteeseen, jossa muuten kuin esimerkiksi sosiaalituen muodossa ihmisten toimeentulo riippuu valtion tuista. Esimerkiksi vuokratuet ovat osaltaan syypää siihen, että vuokrat ovat korkeat. Sellaisessa ei ole mitään järkeä.
Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Ei samaa eikä eri mieltä
Suomen kokonaishakkuut ovat kestävällä tasolla, sillä hakkuut ja muu poistuma (elinkaaren päättyminen, sairaudet) alittavat selvästi kasvun. Puuta tulisi nykyistä enemmän sellaiseen teollisuuteen, jossa sen sitoma hiili säilyy mahdollisimman pitkään sidottuna, esimerkiksi rakennusteollisuudessa.
Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.
Jokseenkin eri mieltä
Suomen kannattaa olla eturintamassa. Jo nyt julkinen sektori on monin paikoin jäljessä yksityistä sektoria hiilineutraaliustoimissa. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena nousseen energian hinnan / energiapulan myötä on tullut selväksi, että ne maat, alueet ja yritykset ovat olleet voittajia, jotka ovat olleet pisimmällä fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Kun markkinat tulevat joka tapauksessa muuttumaan, kilpailuetu on niillä, joilla on pisimmälle kehittyneet tuotteet ja ratkaisut (mitä nopeammin, sitä enemmän).
Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.
Jokseenkin eri mieltä
Ihmisten arkea selvästi rajoittavista päätöksistä olisi tehtävä vähintään EU-tason päätökset. Kunnilla kuitenkin voisi olla mahdollisuus maksujen käyttöönottoon, vaikka itse en sellaista kannata. On parempi, että työkalupakissa on enemmän työkaluja kuin käytössä kulloinkin on. Ruuhkamaksulla voitaisiin vähentää ruuhkaa niissä kaupungeissa, joissa ruuhkia esiintyy. Tampereella ei juurikaan, sillä olemme onnistuneet liikennepolitiikassa. Hankalin tilanne lienee toistaiseksi Rantaväylällä, joka ei ole kaupungin katu vaan valtion tie.
Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.
Ei samaa eikä eri mieltä
Nyt ei ole oikea aikaa lakkauttaa suomalaisia elinkeinoja. Tuotantoeläinten olosuhteiden on oltava joka tapauksessa parhaat mahdolliset. Turkistarhaus tullee edelleen hiipumaan ja jossain vaiheessa häviämään Suomesta markkinataloudellisista syistä. Tällaisissa muutostilanteissa elinkeinonharjoittajia on tuettava valtion toimesta niin, että muutos on jopa houkuttelevaa. Itse en käytä tai osta turkiksia.
Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia
Jokseenkin eri mieltä
Suomen kokonaisveroaste on yksi Euroopan korkeimmista ja lähes 10 % korkeampi kuin OECD-maiden keskimäärin. Kokonaisveroastetta ei tule nostaa vaan tuottavuutta parantaa. Veronkorotukset eivät siis ole pitkällä tähtäimellä vaihtoehto julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksille, vaan työllisyysasteen kasvattaminen ja tuottavuuden parantaminen.
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Jokseenkin samaa mieltä
Tuloeroilla on jopa itseisarvo. Ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omiin tuloihinsa valinnoillaan ja pyrkimyksillään. Ahkeruudesta ja kekseliäisyydestä palkitaan. Olennaisempaa kuin tietyllä ajanhetkellä mitattu tulojakauma on se, millaiseksi ihmisen elämänaikaiset tulot muodostuvat. Omalta osaltani tuloissa on elämän varrella ollut suuria vaihteluita. Esimerkiksi Neuvostoliitossa kokeiltiin mallia, jossa ahkeruus ja innovatiivisuus ei kannattanut. Jälki näkyy Venäjällä vieläkin. Mainitse jokin neuvostoliittolainen tai nykyvenäläinen innovaatio tai hyödyke, joka on tai on ollut laajasti käytössä. En tarkoita AK-47:n tyyppisiä hyödykkeitä, vaan länsimaisten ihmisten normaalikäytössä kuluvia.
Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Jokseenkin eri mieltä
Olen vankkumaton markkinatalouden kannattaja. Historia on kuitenkin osoittanut, että myös markkinatalous tarvitsee selvät säännöt. Viime kädessä valtiot ja valtioliitot / vast. ovat takaamassa hyvinvointiyhteiskutien kuprut. Tarvitaan niin kansalaisten, yhdistysten ja säätiöiden, yritysten kuin julkisen sektorin aktiivisia toimijoita ja toimia. Valtion tulee luoda ja ylläpitää tervettä markkinaa siten, että sen intervention todennäköisyys ja tarve olisivat mahdollisimman pieniä.
Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Jokseenkin eri mieltä
Ei se varmasti helppoa ole, mutta sieltä voi olla vaikea päästä pois. Suomalaiseen turvaverkkoon on helppo sotkeutua, vaikka sen pitäisi pompauttaa ihminen takaisin omille jaloilleen.
Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Jokseenkin eri mieltä
Julkismonopolit toimivassa markkinassa tulisi kuitenkin purkaa. Niissä palveluissa, joissa julkisella sektorilla on järjestämisvastuu, tulee olla myös omaa tuotantoa. Tuotanto voidaan järjestää yhtiömuotoisesti. Koskaan julkisen sektorin ei kuitenkaan tulisi toimia ainoana palveluntuottajana missään palvelussa. Sen lisäksi tulisi olla vähintään yksi (mieluummin useampi) saman palvelun tuottaja. Oma tuotanto lisää ymmärrystä siitä, mitä tilataan ja paljonko palvelu suurin piirtein maksaa. Oma tuotanto mahdollistaa myös tuotannon skaalaamisen ylös markkinahäiriötilanteissa. Useamman palveluntuottajan mallissa kilpailijat kirittävät toisiaan tuottavuudessa ja laadussa. Luonnolliset monopolit ja yhteiskunnan kannalta kriittinen infra tulisi aina olla julkisen sektorin omistuksessa.
Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Jokseenkin samaa mieltä
Läpi maailmanhistorian ihmiset ovat muuttaneet alueelta, maasta ja mantereelta toiselle. Se ei ole sen enempää hyvä kuin huonokaan asia pitkällä aikajänteellä. Akuutisti se poikii haittoja ja hyötyjä. Olennaista on se, että yhteisön kantokyky kestää. Kannatan diversiteettiä eli monimuotoisuutta ja sen edistämistä riippumatta siitä puhutaanko luonnosta, asumisesta, liikenteestä vai ihmisistä. On tärkeää, että jokaiselle löytyy paikka, jossa voi kokea merkityksellisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Paras innovaatioympäristö on sellainen, jossa erilaiset ihmiset ja osaajat kohtaavat.
Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Jokseenkin samaa mieltä
Kristillisellä kirkolla on ollut keskeinen rooli nykyisen ”suomalaisuuden” muodostumisessa. Kirkolla ja valtiolla on edelleen kiinteä yhteys. Jos kristillisinä arvoina nähdään vaikkapa kymmenen käskyä ja käskyjä tarkastellaan kolmannesta eteenpäin, väitän, että ne ovat laajasti ymmärrettynä hyvä ohjenuora sekä yksilölle, että päätöksenteolle: 3. pyhitä lepopäivä (mikä viikonpäivä se sitten onkin); 4. kunnioita isääsi ja äitiäsi (ja miksei isovanhempiakin); 5. älä tapa; 6. älä tee aviorikosta (vanhahtava ilmaisu, mutta arvostettava yleisohje); 7. älä varasta; 8. älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi (vaikeaa monelle varsinkin politiikassa); 9. älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta; 10. älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Ei samaa eikä eri mieltä
En tunne kaikkia ongelmakohtia. Ymmärtääkseni suunta on ollut huomioon ottavampaan. Jokainen olkoon, mikä kokee olevansa, mutta älköön arpoko aamuin illoin. Pysyvyys lisää turvallisuudentunnetta. Tutkimusten mukaan ihminen saavuttaa ”täydellisen” itsenäisyyden noin 30 ikävuoden tietämillä. Sinne saakka ei ole välttämätöntä odottaa, vaikka omasta kokemuksestani allekirjoitan tämän tutkijoiden väitteen. Annetaan siis lasten kehittyä omassa rauhassaan eikä lähdetä yhteiskuntanakaan sorkkimaan asioita liian varhain.
Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.
Jokseenkin samaa mieltä
Kaipaan yhteiskuntaa enemmän aikuisuutta. Yksi suurimpia juurisyitä nuorten pahoinvointiin on se, että kodeissa elää vain eri ikäisiä lapsia. Esimerkiksi murrosikäiset tavoittelevat valtaa, jota eivät tosiasiassa halua saada. Rajat ja niistä kiinni pitäminen luovat pysyvyyttä ja turvaa, joita lapsi ja nuori tarvitsee – ja joiden puutteessa liian moni joutuu kasvamaan. Kaikkien rajojen ei pidä olla vanhempien/huoltajien määräämiä, vaan monesta voidaan sopia lapsen ja nuoren kanssa yhdessä. Täysi-ikäisillä on kuitenkin yksiselitteinen vastuu siitä, että rajoista pidetään kiinni.
Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Jokseenkin samaa mieltä
Suomen kannattaa olla eturintamassa. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena nousseen energian hinnan / energiapulan myötä on tullut selväksi, että ne maat, alueet ja yritykset ovat olleet voittajia, jotka ovat olleet pisimmällä fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Kun markkinat tulevat joka tapauksessa muuttumaan, kilpailuetu on niillä, joilla on pisimmälle kehittyneet tuotteet ja ratkaisut (mitä nopeammin, sitä enemmän). Meidän ei kuitenkaan kannata hirttäytyä liian tiukkoihin päästörajoituksiin, sillä omilla toimillamme emme pysty yksin ratkaisemaan ilmastokriisiä tai luontokatoa.
Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Jokseenkin samaa mieltä
Olemme suomalaisten edunvalvojia kansainvälisellä pelikentällä. Se ei poista velvoitetta solidaarisuuteen tai oman osuuden hoitamiseen EU-tasoisten tai maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisussa. Suomen etu on ymmärrettävä laajemmin kuin vain omien rajojen sisälle tuijottelu. Ukrainan tukeminen on oiva esimerkki siitä, kuinka Suomen ja suomalaisten etu toteutuu toimilla ja vastuun kantamisella myös omien rajojemme ulkopuolella. Toki suorat vaikutukset ulottuvat myös tänne esimerkiksi tilapäisen suojelun myötä maahamme tulleina ukrainalaisina.
Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Jokseenkin eri mieltä
Nämä eivät ole vastakkaisia ja toisiaan poissulkevia. Pitämällä kiinni ympäristö- ja luontoarvoista, voidaan luoda työpaikkoja. Suomessa ympäristöasiat ovat maailmanlaajuisesti vertailtuna korkealla tasolla ja toisaalta Suomen toimien merkitys maailmanlaajuisesti on kohtuullisen pieni. Meidän ei tule valita tietä, jossa liputamme työpaikkamme ja talouskasvumme Aasiaan tai Afrikkaan, joissa ympäristöasiat joka tapauksessa hoidetaan Suomea huonommin. Meidän tulee toimia esimerkkinä.
Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.
Jokseenkin eri mieltä
Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä muiden mielipiteitä kuunnellen.
Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Jokseenkin eri mieltä
Emme voi emmekä saa pakottaa ketään asumaan missään vastentahtoisesti. Vapaa liikkuvuus on yksi oikeusvaltion peruspilareista.
Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Jokseenkin samaa mieltä
Paras innovaatioympäristö on sellainen, jossa erilaiset ihmiset ja osaajat kohtaavat. Erityisesti ilmastokysymykset voidaan ratkaista juuri kaupungeissa. Kun asuminen painottuu kaupunkiseuduille, luonnon monimuotoisuudelle luodaan mahdollisuuksia siellä, missä asuminen on vähäisempää.
Vladimir Putinin Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.
Jokseenkin samaa mieltä
Pitkällä tähtäimellä juuri näin. Venäjä, Venäjä, Venäjä. Lyhyellä tähtäimellä todellista sotilaallista uhkaa ei ole, sillä Venäjä on sitonut resurssina ja haaskannut niistä merkittävän osan Ukrainassa. Myös tuleva Nato-jäsenyys vähentää uhkaa, mutta ei poista sitä kokonaan. Kuka muu muka, jos ei Venäjä?
Suomi voi alkaa rakentaa suhdettaan uudelleen Venäjään vasta, kun valta Venäjällä vaihtuu ja Venäjä vetäytyy Ukrainasta.
Täysin samaa mieltä
Suhteiden normalisoituminen edellyttää lisäksi Venäjän ja venäläisten oman historian läpivalaisua ja historiallisten tosiasioiden tunnustamista sekä täydellistä irtosanoutumista imperialistisista pyrkimyksistä sekä konkreettisia tekoja kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumisen osoittamisesta. Sellaista prosessia, jonka Saksa kävi itsensä kanssa toisen maailmansodan jälkeen. Pelkäänpä, että tähän kaikkeen menee kymmeniä vuosia. Venäjä lienee siis pitkään normaalien kansainvälisten suhteiden ulkopuolella.
Suomeen tulee sijoittaa Naton tukikohta, kun Suomi on Naton jäsen.
Ei samaa eikä eri mieltä
Tukikohdan tms. saaminen ei ole mikään itsetarkoitus, mutta Suomen on oltava avoin Naton eri rakenteiden tilapäiseen tai pysyvään sijoittumiseen kotimaahamme. Naton tuomat mahdollisuuden turvallisuus- ja puolustusosaamisemme viennissä tulee maksimoida. Näkisin mielelläni osaamiskeskuksen tyyppisiä rakenteita vaikkapa Pirkanmaalla. Sotilaallisten ratkaisujen ei pidä olla aluepoliittisia vaan sotilasstrategisia. Politiikan tulee toimia mahdollistajana.
Suomen pitää käyttää puolustusmenoihin Naton vaatimat 2 prosenttia bkt:sta.
Täysin samaa mieltä
Kun huomioidaan F35-hankinta ja rajavartiolaitoksen menot, Suomi täyttää jo nyt Naton asettaman 2 % tavoitteen ollen 2,1 %. Siitä on pidettävä kiinni jatkossakin.
Suomen tulee muuttaa ulkopolitiikkaansa Nato-kumppanien toiveiden mukaan.
Jokseenkin eri mieltä
Ainakin suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on jo Naton jäsenhakemuksen myötä muuttunut. Suunta on ollut oikea. Suomen ulkopolitiikka on noudatellut eurooppalaista linjaa jo nyt, joten sen muuttamiseen ei ole tarvetta. Puolustuspolitiikassa muutos tulee varmasti näkymään ja hyvä niin.
Valtion velkataakka on käännettävä laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeitä leikkauksia.
Täysin samaa mieltä
Kuluneen neljän vuoden aikana valtio on velkaantunut noin 40 miljardia euroa. Siitä noin kolmasosa eli yli 10 miljardia on mennyt muuhun kuin koronapandemian tai Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena puolustuksemme vahvistamiseen. Jos eurot muuttaa sekunneiksi, miljoonan euron takaisinmaksu ”euro per sekunti” -tahdilla ilman korkoja kestää alle 12 vuorokautta, mutta miljardin lähes 32 vuotta. Huolettoman kymmenen miljardin takaisinmaksuun ilman korkoja menee tällä matematiikalla siis pitkälle yli 300 vuotta. Ja Suomikin on vain hieman yli satavuotias.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee leikata nykyisestä 400 päivästä 200 päivään.
Jokseenkin samaa mieltä
Nykyistä lyhyempi ansiosidonnainen työttömyysturva kannustaa kepin muodossa työn tekemiseen. Tutkimukset osoittavat, että mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on työllistyä. Jos työttömyysturvaa lyhennetään, vastaavasti sen alkuosan olisi taattava työttömälle nykyistä korkeampi työttömyyspäiväraha. Näin esimerkiksi pätkätöissä olevat eivät kärsi lyhyistä työttömyysjaksoista niin paljon kuin nykyään. Pätkätyöt ovat nykyään melko tyypillinen ilmiö.
Lapsiperheitä pitää tukea ylimääräisellä lapsilisällä myös vuonna 2023.
Jokseenkin eri mieltä
Ylimääräinen lapsilisä oli kepulainen vappusatanen. Sillä erotuksella, että se toteutettiin luvatun kaltaisena. Tulonsiirrot ja sosiaalietuudet tulee toteuttaa perusteellisen valmistelun kautta pitkän ajan linjauksina eikä poukkoilevana politiikkana ja populismilla. Kohdennukset on tehtävä sinne, missä tarve on. Itse lahjoitin ylimääräisen lapsilisän Ukrainan aseapuun, jonkun kuulin hankkineen sillä kasvohoidon. Ei järkeä, vaikka osa varmasti kohdentui todelliseen tarpeeseenkin. Huonoa politiikka oli joka tapauksessa. Suurimmalle osalle se oli rahan siirtämistä taskusta toiseen, sillä velalla otettu lapsilisä jää meidän veronmaksajien maksettavaksi – korkojen kera.
Kun julkista taloutta tasapainotetaan, on keinoksi valittava leikkausten sijaan ensisijaisesti verotuksen kiristäminen.
Täysin eri mieltä
Suomen kokonaisveroaste on yksi Euroopan korkeimmista ja lähes 10 % korkeampi kuin OECD-maiden keskimäärin. Kokonaisveroastetta ei tule nostaa vaan tuottavuutta parantaa. Veronkorotukset eivät siis ole pitkällä tähtäimellä vaihtoehto julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkauksille, vaan työllisyysasteen kasvattaminen ja tuottavuuden parantaminen. Verotuksesta suurin osa tarkoittaa tulonsiirtoja keskiluokalta keskiluokalle. Pidän parempana sitä, että ihmiset saavat nykyistä enemmän itse päättää, mitä rahoillaan tekevät. Myös työn tekemiseen kannustavaa veromallia tulee edistää. Verotuksen painopistettä on siirrettävä ansiotulojen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen.
Ruoan arvonlisäveroa ei pidä nostaa.
Täysin samaa mieltä
Verotuksen painopistettä on siirrettävä ansiotulojen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen. Perustoimeentuloon (esim. terveelliset elintarvikkeet) ja ansiotuloihin liittyvän verotuksen tulisi olla nykyistä matalampaa. Sen sijaan ylellisyyshyödykkeiden tai epäterveellisten sekä ympäristöhaittoja tuottavien tuotteiden ja palveluiden verotus ainakin osittain nykyistä korkeampaa. Kokonaisveroaste ei kuitenkaan saa nousta.
Valtion pitää myös seuraavina vuosina tukea suomalaisia, jotka ovat vaikeuksissa suurien sähkölaskujen kanssa.
Jokseenkin eri mieltä
Valtion tulee toimillaan kehittää markkinaa siten, että energian hinta pysyy kohtuullisena. Emme saa joutua tilanteeseen, jossa muuten kuin esimerkiksi sosiaalituen muodossa ihmisten toimeentulo riippuu valtion tuista. Esimerkiksi vuokratuet ovat osaltaan syypää siihen, että vuokrat ovat korkeat. Sellaisessa ei ole mitään järkeä.
Ydinvoiman pitää jatkossakin olla yksi keskeisimmistä energiantuotannon muodoista Suomessa.
Täysin samaa mieltä
Ydinvoima on lähes hiilipäästötön ja tehokas tapa tuottaa energiaa. Tulevaisuudessa tulisi panostaa erityisesti pienydinvoimaloihin, jolloin ympäristöriskit per yksikkö pienentyisivät merkittävästi.
Tuulivoiman rakentamista pitää tehostaa sujuvoittamalla lupakäytäntöjä ja keventämällä byrokratiaa.
Täysin samaa mieltä
Lupakäytäntöjen tehostaminen ja byrokratian tehostaminen ovat erittäin kannatettavia tavoitteita ilman tuulivoimaakin.
Suomen ilmastotavoitteesta ei voi tinkiä piiruakaan, vaikka talous sitä vaatisi.
Jokseenkin eri mieltä
Suomen kannattaa olla eturintamassa. Jo nyt julkinen sektori on monin paikoin jäljessä yksityistä sektoria hiilineutraaliustoimissa. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena nousseen energian hinnan / energiapulan myötä on tullut selväksi, että ne maat, alueet ja yritykset ovat olleet voittajia, jotka ovat olleet pisimmällä fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Kun markkinat tulevat joka tapauksessa muuttumaan, kilpailuetu on niillä, joilla on pisimmälle kehittyneet tuotteet ja ratkaisut (mitä nopeammin, sitä enemmän). En ole mustasukkainen siitä, mikä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen tarkka vuosi on, kunhan trendi on selvä. Muutama vuosi sinne tai tänne ei ratkaise kokonaisuutta. Siksi myös talouden reunaehdot on otettava huomioon.
Bensiini ja diesel maksavat liikaa. Seuraavan hallituksen on laskettava polttoaineiden verotusta.
Jokseenkin eri mieltä
On järkevämpää laskea ansiotulojen verotusta ja tukea esimerkiksi työmatkoja verovähennyksin niin, että polttoaineen hintojen nousu kohtelee ihmisiä mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Liikenteen sähköistymistä on edistettävä uusilla tuilla.
Ei samaa eikä eri mieltä
En kannata suoraa tukipolitiikkaa, mutta valtio voi toimia niin, että sähköautoilun olosuhteet paranevat vaikkapa tiiviimmän latausverkoston muodossa. Ylipäätään politiikan pitäisi olla pitkällä tähtäimellä teknologianeutraalia, mutta hiilipäästöjen vähenemiseen kannustavaa.
Suomessa pitää ottaa käyttöön tietullit.
Jokseenkin eri mieltä
Ihmisten arkea selvästi rajoittavista päätöksistä olisi tehtävä vähintään EU-tason päätökset. Kunnilla kuitenkin voisi olla mahdollisuus maksujen käyttöönottoon, vaikka itse en sellaista kannata. On parempi, että työkalupakissa on enemmän työkaluja kuin käytössä kulloinkin on. Ruuhkamaksulla voitaisiin vähentää ruuhkaa niissä kaupungeissa, joissa ruuhkia esiintyy. Tampereella ei juurikaan, sillä olemme onnistuneet liikennepolitiikassa. Hankalin tilanne lienee toistaiseksi Rantaväylällä, joka ei ole kaupungin katu vaan valtion tie.
Hoitajamitoitusta (7 hoitajaa 10 vanhusta kohden) voidaan keventää, jotta kaikille vanhuksille riittäisi hoitopaikka.
Jokseenkin samaa mieltä
Hoitajamitoituksen kiristäminen oli alun perinkin huono, mutta mediaeroottinen ajatus. Jo nyt, ennen kuin 0,7 mitoitusta on otettu käyttöön, hoitajia ei ole tarpeeksi. Tilanne on johtanut osittain siihen, että laitoshoitoa tarvitsevia vanhuksia pidetään kotihoidossa, koska mitoitusta ei voida täyttää ja laitoshoito ei täyttäisi lain vaatimuksia. Hölmöä. Vanhusten hoidon laadusta on kuitenkin pidettävä huolta. Keinot sen saavuttamiseen pitäisi jättää sellaiseksi, että vanhusten kunto ja paikalliset olosuhteet on mahdollista huomioida. Mitoituksen todellinen tarve vaihtelee eri olosuhteissa.
Maahanmuuttajat ovat hyvä ratkaisu työvoimapulaan muun muassa hoitoalalla.
Täysin samaa mieltä
Ehdottomasti, kunhan riittävästä kielitaidosta huolehditaan.
Koulutuksesta voidaan leikata, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
Täysin eri mieltä
Ehdottomasti ei, mutta kustannusten nousua voidaan hillitä.
Opettajien kurinpitokeinoja kouluissa pitää lisätä.
Jokseenkin samaa mieltä
Miten kuri määritellään? Opettajilla pitäisi enemmän keinoja oppimisympäristön rauhoittamiseksi. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kännyköiden käyttö tunnilla heikentää keskittymistä ja opiskelurauhaa. Opettajilla tulisi olla esimerkiksi oikeus kieltää kännyköiden käyttö ja jopa ottaa tarvittaessa kännykkä oppilaalta pois oppitunnin ajaksi. Toisaalta jälki-istunnot eivät ole kovin tehokas keino ”kurin” palauttamiseksi.
Pelkään liikkua kadulla yksin.
Täysin eri mieltä
En pelkää. Kalju lisää perusteetonta turvallisuudentunnetta.
Nuorten jengiväkivaltaan tulee puuttua rangaistuksia koventamalla.
Jokseenkin samaa mieltä
Samalla on panostettava niihin pehmeisiin keinoihin, joilla rikollisuus saadaan entisestään vähenemään.
Huumeiden käytön tulee olla jatkossakin rangaistavaa.
Jokseenkin samaa mieltä
Olen kuitenkin avoin tutkituille ja käytännössä hyväksi havaituille vaihtoehdoille.
Yleisradion rahoitukseen tulee tehdä merkittäviä leikkauksia.
Jokseenkin eri mieltä
Rahoitusta voidaan tarkastella, mutta ennen kaikkea yleisradion roolia mediakentässä voitaisiin kirkastaa.
Viinien myynti ruokakaupoissa pitää sallia.
Täysin samaa mieltä
Maailman piti loppua jo mietojen viinien ja vahvojen oluiden ruokakauppaan tulon myötä, mutta kuinkas kävikään. Arjen helpottaminen on kaikkien etu.
Koko Suomi on pidettävä asutettuna.
Jokseenkin eri mieltä
Emme voi emmekä saa pakottaa ketään asumaan missään vastentahtoisesti. Vapaa liikkuvuus on yksi oikeusvaltion peruspilareista.
EU:lla on liikaa valtaa Suomen metsäpolitiikkaan.
Jokseenkin eri mieltä
Suomen on kuitenkin oltava hereillä, kun metsäpolitiikan linjauksista päätetään.
Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.
Täysin samaa mieltä
Eutanasia tulee laillistaa.
Täysin samaa mieltä
Minut on kerran nukutettu. Jos kuoleman saisi yhtä helposti kovien kipujen ja parantumattoman sairauden edettyä pitkälle, ottaisin sen ilomielin vastaan. Soisin sellaisen myös vaikkapa lapselleni.
Pirkanmaalaisten kansanedustajien on ajettava ensisijaisesti koko maan, ei oman maakunnan etua eduskunnassa.
Jokseenkin eri mieltä
Kansanedustajat ovat pirkanmaalaisten edunvalvojia kansallisella ja suomalaisten kansainvälisellä pelikentällä. Se ei poista velvoitetta solidaarisuuteen tai oman osuuden hoitamiseen koko maan ongelmien ratkaisussa. Pirkanmaan ja Suomen etu on ymmärrettävä laajemmin kuin vain omien rajojen sisälle tuijottelu. Ukrainan tukeminen on oiva esimerkki siitä, kuinka Suomen, suomalaisten ja pirkanmaalaisten etu toteutuu vastuun kantamisella myös omien rajojemme ulkopuolella. Toki suorat vaikutukset ulottuvat myös tänne esimerkiksi tilapäisen suojelun myötä maahamme tulleina ukrainalaisina.
Moottoritien oikaisu pitää rakentaa pikimmiten Lempäälän ja Pirkkalan välille valtatielle 3.
Jokseenkin eri mieltä
Asia ei ole edunvalvonta- ja investointilistan kärjessä. Urbaanilla alueella, joksi pääosa Tampereen kaupunkiseudusta voidaan lukea, luonnon suojelemisen ja monimuotoisuuden vaalimisen tulee lähteä kuitenkin ensisijaisesti ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden vaatimuksista. Sellaiseksi voidaan lukea myös taloudellisen toimeliaisuuden edellytykset. Pirkanmaan on säilytettävä elinvoimaisuutensa myös tulevaisuudessa ja tämän tavoitteen saavuttamisessa Tampereen kaupunkiseudulla on keskeinen asema. Monipuoliset ja toimivat liikenneyhteydet ovat yksi keskeisimmistä, ellei keskeisin, vahvan elinkeinotoiminnan edellytyksistä. Jos koko Suomessa voidaan jättää kymmenen puuta pystyyn sen ansiosta, että Tampereen kaupunkiseudulla kaadetaan kolme, loppusumma on positiivinen. Sitä ei moni hiffaa.
Tampereen ja Helsingin välille on rakennettava junaliikenteelle täysin uusi suurnopeusrata, pelkkä nykyisen radan parantaminen esimerkiksi lisäraiteilla ja oikaisuilla ei riitä.
Täysin samaa mieltä
Se olisi koko Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta riittävän moni ei sitä ymmärrä. Radan sijainnilla ei ole väliä, mutta nopeudella on. Kysykää vaikka seinäjokelaisilta, jyväskyläläisiltä, kokkolalaisilta tai porilaisilta. Niin, jopa porilaisilta! 😉
Valtion on rahoitettava raitiotien jatkamista Tampereelta naapurikuntiin Ylöjärvelle, Pirkkalaan ja Kangasalle.
Täysin samaa mieltä
Raitiotie on seudullinen hanke ja edistää valtion ja Tampereen kaupunkiseudun välisen MAL-sopimuksen toteuttamista. Valtio on sitoutunut periaatetasolla 30 % rahoitusosuuteen.
Tampere-Pirkkalan kansainvälisten lentoyhteyksien määrää pitää kasvattaa mahdollisimman paljon.
Täysin samaa mieltä
Niin kauan kuin nopeaa raideyhteyttä Tampereelta Helsinki-Vantaalle ei ole, olisi Tampereelta oltava toimivat lentoyhteydet Helsinkiin. Nyt niin ei ole. Sisäiset lennot Helsinkiin ovat tärkeitä, sillä ne parantavat kansainvälisiä yhteyksiä. Vaihtoehtona sisäisten yhteyksien parantamiselle ovat kansainvälisten yhteyksien parantaminen Riikan lisäksi esimerkiksi Kööpenhaminaan, Frankfurtiin tai Amsterdamiin. Jo nyt niihin on suora yhteys, muttei päivittäistä yhteyttä sellaiseen eurooppalaiseen hubiin, joka korvaisi Helsinki-Vantaan. Riikan yhteys onneksi pelastaa paljon.
Pirkanmaalle jää sote-uudistuksen jälkeen liian monta kuntaa.
Täysin eri mieltä
Jokainen elinvoimainen kunta ansaitsee paikkansa kuntakentällä.
Ydinvoiman pientuotantoa on rakennettava Suomessa eturintamassa Pirkanmaalle.
Täysin samaa mieltä
Ydinvoima on lähes hiilipäästötön ja tehokas tapa tuottaa energiaa. Tulevaisuudessa tulisi panostaa erityisesti pienydinvoimaloihin, jolloin ympäristöriskit per yksikkö pienentyisivät merkittävästi.
Tampereella tarjottavaa korkeakoulutusta pitää keskittää sellaisille aloille, joilla työllisyysnäkymät ovat varmimmat.
Jokseenkin samaa mieltä
Koulutuksen paikkamäärien on kuljettava käsi kädessä työllistymismahdollisuuksien kanssa riippumatta siitä, onko kyseessä korkea-aste vai toinen aste. Työmarkkinaa ei kuitenkaan tule tarkastella vain paikallisella tasolla.
Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää yksityisen yrityksen kaltaisesti toimivia julkisomisteisia yhtiöitä, esimerkkeinä tekonivelsairaala Coxa ja Taysin Sydänsairaala.
Jokseenkin samaa mieltä
Niissä palveluissa, joissa julkisella sektorilla on järjestämisvastuu, sillä tulee olla myös omaa tuotantoa. Tuotanto voidaan, ja usein jopa kannattaa, järjestää yhtiömuotoisesti. Koskaan julkisen sektorin ei kuitenkaan tulisi toimia ainoana palveluntuottajana missään palvelussa. Sen lisäksi tulisi olla vähintään yksi saman palvelun tuottaja. Oma tuotanto lisää ymmärrystä siitä, mitä tilataan ja paljonko palvelu suurin piirtein maksaa. Oma tuotanto mahdollistaa myös tuotannon skaalaamisen ylös markkinahäiriötilanteissa. Monituottajamallissa kilpailijat kirittävät toisiaan. Samalla julkinen sektori on omalla toiminnallaan luomassa markkinaa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen pitää käyttää myös yksityisiä palveluntarjoajia halunsa ja tarpeensa mukaan.
Täysin samaa mieltä
Niissä palveluissa, joissa julkisella sektorilla on järjestämisvastuu, sillä tulee olla myös omaa tuotantoa. Tuotanto voidaan, ja usein jopa kannattaa, järjestää yhtiömuotoisesti. Koskaan julkisen sektorin ei kuitenkaan tulisi toimia ainoana palveluntuottajana missään palvelussa. Sen lisäksi tulisi olla vähintään yksi saman palvelun tuottaja. Oma tuotanto lisää ymmärrystä siitä, mitä tilataan ja paljonko palvelu suurin piirtein maksaa. Oma tuotanto mahdollistaa myös tuotannon skaalaamisen ylös markkinahäiriötilanteissa. Monituottajamallissa kilpailijat kirittävät toisiaan. Samalla julkinen sektori on omalla toiminnallaan luomassa markkinaa.
