Uber palaa Suomeen, ratikka valmistuu, yhteiskäyttöautot lisääntyvät, autonomiset ajoneuvot otetaan käyttöön… Mikä on pysäköintipaikkojen tarve Tampereen keskustassa 2030, noin kymmen vuoden kuluttua?
Valtuusto hyväksyi pysäköintipolitiikan linjaukset kaksi vuotta sitten. Niiden mukaan keskustassa pitää rakentaa yksi autopaikka 150 asuntokerrosneliötä kohti. Mitoitusnormia on huojennettu muun muassa opiskelija-asumisen osalta niin, että vaatimus on 1 paikka per 250 kerrosneliötä. Tehostetussa palveluasumisessa se on 1/450. Yhdyskuntalautakunta päätti toukokuussa, että taloyhtiö voi korvata yhdellä yhteiskäyttöautolla viisi pysäköintipaikka – mutta korkeintaan 10 prosenttia kaikista paikoista.
Rakennusliikkeet sekä opiskelija- tai palveluasumista tuottavat yhteisöt etunenässä haluaisivat pysäköintinormin keventämistä, ja päätös uusista linjauksista tehdään tämän vuoden aikana. Yhden autopaikan rakentaminen keskikaupungille maksaa kymmeniä tuhansia euroja, joten paikkojen vähentäminen laskisi asuntojen hintoja ainakin teoriassa. Erityisesti ratikkareitin varrella autopaikkoja voisi olla vähemmän – uskommehan ratikan joukkoja liikuttavaan voimaan.
Liikkuminen on menestyvän alueen selkäranka. Se ei tule vähenemään, mutta edullisempi taksiliikenne ja robottiautot tulevat vähentämään aluksi talouksien kakkosautojen tarvetta. Muutosnopeutta on kuitenkin vaikea arvioida.
Pahimmassa tapauksessa syntyy ilmiö, jossa taloyhtiöillä ei ole tarpeeksi pysäköintipaikkoja ja niitä vaaditaan kadunvarsilta. Kun kadunvarret on valjastettu asukaspysäköintiin, alkavat yrittäjät kysellä asiakaspysäköinnin perään. En usko varauksettomasti markkinoiden voimaan, sillä on riski, että homma kaatuu kaupungin niskaan.
Riskiä voitaisiinpienentää tekemällä rakentajien kanssa sopimus, jonka mukaan autopaikkoja tulisi rakentaa myöhemmin lisää, mikäli osoittautuu, että niitä on liian vähän. Sosiaalista asumista tuottavien yhteisöjen kanssa tämä olisi periaatteessa yksinkertaista, sillä ne rakentavat omaan taseeseen eivätkä ”katoa” talojen valmistuttua.
Rakennusliikkeet sen sijaan myyvät rakentamiensa talojen osakkeet asukkaille, jolloin riski jää taloyhtiöille. Tämä voi olla kohtuutonta varsinkin tällä hetkellä suositussa rahoitusmallissa, jossa taloyhtiöiden lainat ovat valtavat.
Korkealuokkaista kaupunkiympäristöä on vaikea suunnitella, jos samalla pitää pohtia mahdollista pysäköintireserviä.
Onko ideoita?
Aleksi Jäntti
Apulaispormestari, kaupunkiympäristön palvelualue
Tamperelainen 4.7.2018
