KIRJOITUKSIA

TUNNELISTA PIILAAKSOON

Ennustaminen on vaikeaa. Varsinkin tulevaisuuden. Siksi tarvitaan niitä, joilla on uskoa ja rohkeutta viedä muutkin yli vaikeuksien. Rantaväylän tunneli on juuri avattu liikenteelle puoli vuotta etuajassa. Se valmistui niin nopeasti, että kaikki muistavat hankkeeseen liittyneet pelot ja pelottelun. Ratikan suhteen olemme juuri nyt samassa pelkojen ja pelottelun vaiheessa. Mikäli ratikka-allianssi onnistuu edes lähelle yhtä hyvin kuin tunneliallianssi, niin kaupunginvaltuuston päätös oli oikea. Tunneli näyttää Tampereen suuntaa. Se Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

”Vielä kerran, pojat”

Sanoi komppanianpäällikkö, kapteeni Kariluoto Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa kannustaessaan miehiään liikkeelle kohtalokkaalla hetkellä. Kokoomuksesta tuli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa maan suurin puolue, ja puheenjohtaja Jyrki Katainen sai tehtäväkseen aloittaa hallitustunnustelut. Ensimmäinen analyysini nähtyäni vaalien tuloksen oli se, ettei kokoomuksen pitäisi lähteä hallitukseen lainkaan. Puolue joutuisi kantamaan vastuun, jonka kansa oli näkemykseni mukaan sälyttänyt sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten harteille. Hallitusneuvotteluista tuli lopulta pitkät sekä monivaiheiset ja hallituksen taipaleesta kivikkoinen. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Työelämään päästävä korkeasta koulutuksesta huolimatta

Yliopistolakia uudistettiin viisi vuotta sitten ja ammattikorkeakoululakia vastikään, mutta korkeakoulukenttä on edelleen myllerryksessä. Vaikka korkeakoulujen duaalimallia ei purettaisi, pitäisi lainsäädännöllä mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistyminen ja luoda näin edellytyksiä suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämiselle. Vähintään sillä tulisi pyrkiä korkeasti koulutettujen työttömyyden vähentämiseen. Jokaisella oppilaitoksella on oma profiilinsa ja vahvuutensa. Yhteistyössä onkin lähdettävä siitä, miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat hyödyntää toistensa vahvuuksia. Tampere3-hanke on tällä saralla uudistuksen edelläkävijä. Jos Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Pakkoyrittäjyyttä ei ole

Olen useaan kertaan törmännyt termiin pakkoyrittäjyys, kun on yritetty keskustelun tasolla ratkoa Suomen talouden ahdinkoa. Pakkoyrittäjyydestä puhuminen on typerää, sillä sellaista ei Suomessa ole. Opiskelujen päättymisestä saakka olen ollut tilanteessa, jossa itseni ja perheen elättämiseksi minun on täytynyt tehdä työtä. Olen kuitenkin ollut siitä onnellinen, että lähes koko tuon ajan minulla ylipäätään on töitä ollut ja olen saanut tehdä pääsääntöisesti sellaisia töitä, joista olen pitänyt. Työpaikkojen Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Maakuntasote on kuntaliitos

Jos keskustapuolueesta tulee vaaleissa suurin puolue, kuten ilmeiseltä näyttää, toteutuu kuntauudistus keittiön kautta sote-uudistus edellä. Puolue on pitkään ajanut ns. maakuntamallin käyttöönottoa uudeksi tavaksi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan edellyttänyt kansanvaltaisuuden toteutumista riippumatta siitä, millainen uudesta sote-mallista tulee. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan maakuntamallilla, kansanvaltaisuus taataan vaaleilla valittavalla maakuntavaltuustolla. On ensiarvoisen tärkeää, että palveluiden tilaaja (järjestäjä) maksaa syntyvät kustannukset. Yksityiselämässäkään ei pitkällä tähtäimellä toimi Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Esitämmekö puolueetonta?

Kun puhutaan sotilaallisesta maanpuolustuksesta, Suomella on vain yksi uhka: Venäjä. Toisenlainen johtopäätös edellyttäisi vilkasta mielikuvitusta ja vähintään tuottamuksellista itsepetosta. Muistan lapsuudestani suurella ylpeydellä hokemamme mantran: ”Suomi on puolueeton maa.” Sillä uskottelimme itsellemme, että maamme on pahasta maailmasta irrallaan oleva saareke. Tosiasiassa olimme tukevasti Neuvostoliiton kainalossa. Näennäinen puolueettomuus oli suurimmalle osalle suomalaisia niin traumaattinen kokemus, että neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen liityimme EU:n jäseneksi vuoden 1995 alussa. Emme ole Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Usko opetti

Tullessani mukaan kunnallispolitiikkaan istuin ensimmäiset neljä vuotta Uskon vieressä Lempäälän kunnanvaltuustossa. Hän on eläkkeellä oleva yliopettaja ja oli jo tuolloin toiminut lähes vuosikymmenen kirkkovaltuutettuna. Uskolta sain monta vinkkiä kunnallispolitiikan kiemuroihin, mutta hän avasi silmiäni myös seurakunnan toimintaan. Kirkolla on merkittävä rooli Suomen historiassa, kulttuuriperinnössä ja kansansivistystyössä. Sen henkistä ja hengellistä asemaa ei voi vähätellä ja minulle ne näyttäytyvät yhä edelleen positiivisessa valossa. Seurakuntavaaleissa minulle korostuu kuitenkin Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Nyt kun pulssi on jo laskeutunut

Suomalaiset ovat seuranneet tiiviisti kiristynyttä kansainvälistä tilannetta, jonka polttopiste on lähialueellamme. Rakas rajanaapurimme Venäjä  on käynyt Ukrainassa modernia sotaansa. Siinä salaiset erikoisoperaatiot ja tavanomainen sodankäynti ovat lähentyneet toisiaan. Sotatoimet tehdään tunnuksettomasti, ikään kuin salassa ja kiistetään. Huolestuttavinta venäläisten toimintatavassa on ollut se, että kukaan ei ole osannut ennustaa, mihin Putin lopulta pyrkii ja millaisia keinoja hän on valmis käyttämään. Neuvotteluiden merkitys on nostettu korostuneeseen asemaan Ukrainen Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Kahdeksan tuntia on aivan liikaa

Kansanedustaja Arto Satonen meni ehdottamaan työajan pidennystä. Törkeää! Satosen ristiinnaulitsemisen yhteydessä sosiaalisessa mediassa vaadittiin, että ensin pitää osa-aikatyöt muuttaa kokopäivätöiksi ja pätkätyöt vakituisiksi. Tampere nosti ympäristöterveydenhuollon taksaa tänä vuonna vajaalla 60 prosentilla. Taksan loppusummaan vaikutti ratkaisevasti henkilöstön tehokkaan työajan pituus. Kummastelin, että henkilöstön työajaksi laskettiin 180 päivää vuodessa ja 6,75 tuntia päivässä. Minulle kerrottiin, että tämä on normaali käytäntö ja vastaa todellisuutta. Kaava murtaa myytin opettajien Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

Nato, Venäjä, Venäjä?

Pakon edessä Suomessa on käynnistynyt suhteellisen avoin turvallisuuspoliittinen keskustelu, jossa vilahtelee myös mahdollinen Nato-jäsenyys. Näyttää siltä, että moni suomalainen pitää sotilasliittoon kuulumista suurimpana turvallisuusuhkanamme. Negatiivinen suhtautuminen Natoon ja Nato-jäsenyyteen johtuu siitä, että valtaosa suomalaisista ei tiedä, mikä Nato on. Toisaalta valtiojohtomme on viime vuosiin asti – joko suoraan tai epäsuorasti – vastustanut Nato-jäsenyyttä. Ensimmäinen syy johtuu pitkälti jälkimmäisestä. Suomalaisia on johdettu harhaan mm. seuraavalla kolmella väittämällä: Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten