VOIHAN P

Uber palaa Suomeen, ratikka valmistuu, yhteiskäyttöautot lisääntyvät, autonomiset ajoneuvot otetaan käyttöön… Mikä on pysäköintipaikkojen tarve Tampereen keskustassa 2030, noin kymmen vuoden kuluttua? Valtuusto hyväksyi pysäköintipolitiikan linjaukset kaksi vuotta sitten. Niiden mukaan keskustassa pitää rakentaa yksi autopaikka 150 asuntokerrosneliötä kohti. Mitoitusnormia on huojennettu muun muassa opiskelija-asumisen osalta niin, että vaatimus on 1 paikka per 250 kerrosneliötä. Tehostetussa palveluasumisessa se on 1/450. Yhdyskuntalautakunta päätti toukokuussa, että taloyhtiö voi Lue lisää…

NYSSE MUUTTUU

Oletko valmis? Liikenne mullistuu, mutta on mahdotonta sanoa miten. Tampereella raitiotie muodostaa julkisen liikenteen selkärangan jo neljän vuoden kuluttua ja seudulla ehkä parissa vuosikymmenessä. Loppu lieneekin arvailua. Tampere kasvaa vauhdilla. Aiemmin haaveiltiin omakotitalosta, farmariautosta ja kultaisesta noutajasta. Suunta oli ympäristökuntiin. Nyt halutaan kaupunkiin, palveluiden ääreen ja yhä useampi nuori ei aja edes ajokorttia. Kasvu lisää liikennettä. Joukkoliikennejärjestelmän on oltava sellainen, että sen käyttö houkuttelee. Kulkutavan valinnassa Lue lisää…

HARVAN MAAN ITSENÄISYYS ON ITSESTÄÄNSELVYYS

Kuluvan viikon loppu on mennyt juhlallisuuksien ja menneiden muistelun merkeissä. Liettuan Kaunasissa juhlittiin maan kansallispäivää (itsenäistyminen 16.2.1918). Ruotsalainen kollegani ihmetteli ääneen sotien muistelemisen kytkemistä osaksi juhlintaa ja kysyi, liittyvätkö sodat Suomessa itsenäisyyden juhlintaan. Myönsin ja selitin, että ne ovat erottamaton osa Itsenäistymistämme ja sen säilyttämistä. Ei liene montaa sellaista suomalaista, jonka lähipiiriä sodan kauhut eivät olisi koskettaneet. Vapaus ei ole itsestään selvä, vaan se on vaatinut Lue lisää…

JOHTAJUUDEN PUUTE VOI OLLA TURVALLISUUSHAASTE

Gallupit osoittavat, että valtaosa suomalaisista vastustaa Suomen hakemista Naton jäseneksi. Vastustus johtuu Venäjän pelosta ja tietämättömyydestä. Valtaosa suomalaisista ei tiedä, mikä Nato on, miten se toimii ja mikä sen merkitys on. Vastuu ainakin tietämättömyydestä kuuluu valtiojohdolle. En ole kuullut yhtään nykyaikaan sopivaa, kriittisen tarkastelun kestävää perustelua sille, miksi Suomen ei tulisi hakea Nato-jäsenyyttä. Epämääräistä selittelyä kaikista muista vaihtoehdoista sitäkin enemmän. Presidentinvaalit ovat toimineet tällaisen selittelyn näyteikkunana. Lue lisää…

MITÄ SE SULLE KUULUU?

Avoimuus kuuluu demokratiaan. Avoimuus perustuu luottamukseen ja luottamusta on se, että kaikki tieto ei ole jokaisen saatavilla. Sananvapauteen vedoten Helsingin Sanomat julkaisi loppuvuodesta otteita Puolustusvoimien korkeimman turvaluokituksen asiakirjoista. Puolustusvoimat on länsimainen organisaatio, jonka tehtävänä on puolustaa demokratiaa ja sen perusarvoja, joita ovat mm. lehdistön- ja sananapaus. Hesarin räikeä toiminta muodostaa paradoksin, sillä haittaamalla Puolustusvoimien toimintaa sananvapauteen vedoten toimitaankin ääritilanteessa sananvapautta vastaan. Kun Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöstä Lue lisää…

TUNNELISTA PIILAAKSOON

Ennustaminen on vaikeaa. Varsinkin tulevaisuuden. Siksi tarvitaan niitä, joilla on uskoa ja rohkeutta viedä muutkin yli vaikeuksien. Rantaväylän tunneli on juuri avattu liikenteelle puoli vuotta etuajassa. Se valmistui niin nopeasti, että kaikki muistavat hankkeeseen liittyneet pelot ja pelottelun. Ratikan suhteen olemme juuri nyt samassa pelkojen ja pelottelun vaiheessa. Mikäli ratikka-allianssi onnistuu edes lähelle yhtä hyvin kuin tunneliallianssi, niin kaupunginvaltuuston päätös oli oikea. Tunneli näyttää Tampereen suuntaa. Se Lue lisää…

”Vielä kerran, pojat”

Sanoi komppanianpäällikkö, kapteeni Kariluoto Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa kannustaessaan miehiään liikkeelle kohtalokkaalla hetkellä. Kokoomuksesta tuli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa maan suurin puolue, ja puheenjohtaja Jyrki Katainen sai tehtäväkseen aloittaa hallitustunnustelut. Ensimmäinen analyysini nähtyäni vaalien tuloksen oli se, ettei kokoomuksen pitäisi lähteä hallitukseen lainkaan. Puolue joutuisi kantamaan vastuun, jonka kansa oli näkemykseni mukaan sälyttänyt sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten harteille. Hallitusneuvotteluista tuli lopulta pitkät sekä monivaiheiset ja hallituksen taipaleesta kivikkoinen. Lue lisää…

Työelämään päästävä korkeasta koulutuksesta huolimatta

Yliopistolakia uudistettiin viisi vuotta sitten ja ammattikorkeakoululakia vastikään, mutta korkeakoulukenttä on edelleen myllerryksessä. Vaikka korkeakoulujen duaalimallia ei purettaisi, pitäisi lainsäädännöllä mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistyminen ja luoda näin edellytyksiä suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämiselle. Vähintään sillä tulisi pyrkiä korkeasti koulutettujen työttömyyden vähentämiseen. Jokaisella oppilaitoksella on oma profiilinsa ja vahvuutensa. Yhteistyössä onkin lähdettävä siitä, miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat hyödyntää toistensa vahvuuksia. Tampere3-hanke on tällä saralla uudistuksen edelläkävijä. Jos Lue lisää…

Pakkoyrittäjyyttä ei ole

Olen useaan kertaan törmännyt termiin pakkoyrittäjyys, kun on yritetty keskustelun tasolla ratkoa Suomen talouden ahdinkoa. Pakkoyrittäjyydestä puhuminen on typerää, sillä sellaista ei Suomessa ole. Opiskelujen päättymisestä saakka olen ollut tilanteessa, jossa itseni ja perheen elättämiseksi minun on täytynyt tehdä työtä. Olen kuitenkin ollut siitä onnellinen, että lähes koko tuon ajan minulla ylipäätään on töitä ollut ja olen saanut tehdä pääsääntöisesti sellaisia töitä, joista olen pitänyt. Työpaikkojen Lue lisää…

Maakuntasote on kuntaliitos

Jos keskustapuolueesta tulee vaaleissa suurin puolue, kuten ilmeiseltä näyttää, toteutuu kuntauudistus keittiön kautta sote-uudistus edellä. Puolue on pitkään ajanut ns. maakuntamallin käyttöönottoa uudeksi tavaksi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan edellyttänyt kansanvaltaisuuden toteutumista riippumatta siitä, millainen uudesta sote-mallista tulee. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan maakuntamallilla, kansanvaltaisuus taataan vaaleilla valittavalla maakuntavaltuustolla. On ensiarvoisen tärkeää, että palveluiden tilaaja (järjestäjä) maksaa syntyvät kustannukset. Yksityiselämässäkään ei pitkällä tähtäimellä toimi Lue lisää…