KIRJOITUKSIA

UKRAINA, MATKAKERTOMUS 2

Elokuun lopun Ukraina-matkaamme sisältyi kahden päivän virallinen osuus osana suurempaa eurooppalaista delegaatiota. Sunnuntaina 24.8. juhlistimme maan itsenäisyyspäivää keskusteluin esimerkiksi Ukrainan parlamentin, Verkhovna Radan, puheenjohtajan, useiden valiokuntien puheenjohtajien ja Suomi-ystävyysryhmän edustajien kanssa. Maanantai 25.8. käynnistyi kansallisella rukousaamiaisella, jossa rinta rinnan esiintyivät niin ortodoksiset, katoliset ja protestanttiset kirkonmiehet kuin rabbi ja imaamikin. Arvovaltaisimpina puhujina olivat presidentti Zelenskyi ja Trumpin erityisedustaja Kellogg. Päivä jatkui ministereiden tapaamisilla ja päättyi pyöreän Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

UKRAINAN MATKAKERTOMUS 1

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili toukokuussa Espanjassa. Matkan aikana kollegani Pinja Perholehto kysyi, kiinnostaisiko minua ajaa kesän aikana Ukrainaan humanitaarisena apuna sinne hankittava auto. Hän oli itse osallistunut edellisenä kesänä vastaavanlaiseen matkaan, jonka oli organisoinut Zero Line Finland. Pinja kertoi, että aikoisi kysyä, olisiko myös eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän toinen puheenjohtaja Oras Tynkkynen kiinnostunut matkasta. Tällä kertaa tahtipuikkoa heilutti Your Finnish Friends ja alkuperäisenä ajatuksena oli, että olisimme Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TOIVO ON SIUNAUS JA KIROUS

Eräässä paneelissa vuosia sitten minulta kysyttiin kutakuinkin niin, että mikä on pahin tilanne, johon voisin joutua. Vastasin, että toivottomuus. Silloin kaikki on mennyt. On siis jaksettava toivoa, vaikka yksinomaan sen varaan ei kannata rakentaa mitään. Toivo on ihmiskunnan siunaus ja kirous. Historiankirjoista löytyy lukemattomia esimerkkejä siitä, kuinka yksittäiset ihmiset ovat selvinneet äärimmäisistä vaikeuksista ja vastoinkäymisistä pitkälti sen ansiosta, että he ovat kyenneet säilyttämään toivonsa. Samaan aikaan kymmenet miljoonat ovat kuitenkin menettäneet henkensä tai vähintään tulevaisuutensa, koska he itse tai heidän johtajansa ovat asettaneet tulevaisuutensa lähinnä toivon varaan. Kaikkia Israelin tämän päivän toimia ei voi mitenkään hyväksyä, mutta niiden Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

PELKO ON VÄÄRÄ AJURI RATKAISUILLE

Näihin päiviin saakka olen pitänyt yhtenä henkilökohtaisen elämäni ohjenuorana sitä, että tyhmä saa olla, mutta sitä ei kannata paljastaa muille. Samaa filosofiaa suosittelen pelkoon. Suomella oli vuosikymmeniä aikaa hakea Naton jäsenyyttä, mutta eskalaation pelossa askel otettiin vasta, kun oli jo melkein liian myöhäistä. Eskalaation pelossa länsimaat eivät uskaltaneet Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alussa toimittaa Ukrainalle raskasta aseistusta, kuten panssarivaunuja ja kauaskantoisia ohjuksia. Eskalaation pelossa Saksa ei ole Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KAUHUN TASAPAINO ON AINOA MAHDOLLINEN TASAPAINO EUROOPASSA

Eurooppa on eksyksissä. EU on jäsenmaineen ratkaisevalla hetkellä juuri niin heikko kuin oletin. Olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin ja ajautumassa uuden maailmanjärjestyksen kuriositeetiksi. Yhdysvallat neuvottelee Ukrainan ja EU:n pään yli tulitauosta ja rauhasta Venäjän kanssa. Me seuraamme sivusta. Tässä ajassa julistukset ovat paperia. Jos ne siis on vaivauduttu tulostamaan X:stä. EU:sta on tulossa se, jolle muut naureskelevat hyvän- tai pahantahtoisesti riippuen siitä, kuka ilkkuja kulloinkin sattuu olemaan. Kritisoin noin vuosi sitten (Verkkouutiset 24.2.2024) länsimaiden päämäärättömyyttä Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

PUTIN OLI SITTENKIN OIKEASSA

Aloittaessaan laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022 Vladimir Kalsarimyrkyttäjä tiesi, kuinka heikko Eurooppa on. Hetken jo näytti siltä, että yhteenlasketuilla bruttokansantuotteilla ja puolustusbudjeteilla mitaten täysin ylivertainen EU kykenisi laittamaan Venäjän suurvaltapolitiikalle kampoihin. Itsekin hairahduin uskomaan tuohon illuusioon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi näytti Euroopan johtajille suuntaa kieltäytymällä amerikkalaisten tarjoamasta kyydistä ja pyytämällä sen sijaan ammuksia, mutta siitä on jo kohta kolme vuotta. Kolme vuotta, jotka EU ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat ovat antaneet valua hiekkaan. Omaa puolustusteollisuutta ei ole kyetty nostamaan vaadittavalle Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

HUOMIOTALOUDEN PORTTITEORIA

Yhteiskuntien polarisoitumisesta on puhuttu pitkään. Karuin esimerkki kansan kahtiajakautumisesta lienee Yhdysvallat, identiteettipolitiikan emämaa. Jakautuminen alkaa poikkeuksetta poliittisesta retoriikasta, jossa viholliskuvia sivellään mustavalkoisin värein. Poliittisen viestinnän kärjistymisen selittää kolme tekijää: poliitikkojen tarve saada näkyvyyttä, perinteisen median ansaintalogiikan murros sekä sosiaalisen median algoritmit. Vaaleissa äänestetään henkilöitä, joiden tiedetään olevan olemassa. Tyypillisimmin äänen saa se, joka koetaan tutuksi. Tutuksi voi tulla vain sellaisen kanssa, jonka tapaa usein tai joka näkyy toistuvasti uutisvirrassa ja somessa. Perinteinen media tarvitsee mainostuloja Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TAMPERE VS. SUOMI

Olen tarkkaillut kansainvälistä politiikkaa 40 vuotta ja toiminut Suomessa poliittisena päättäjänä 20 vuotta eri tasoilla. Tein aikoja sitten huomion, että mitä korkeammalla tasolla politiikkaa tehdään, sitä lapsellisempaa se usein on. Kansainvälisen politiikan voimahahmot ovat kuin hiekkalaatikolle eksyneitä pikkulapsia. Kiukuttelevia, toisten omaisuutta hamuavia, riiteleviä jahuomionkipeitä despootteja. Olisi kasvattajalle töitä. Valtaosassa suomalaisista kunnista politiikka on asukkaiden arkisten asioiden hoitamista. Jos yhdelläkään puolueella ei ole ehdotonta enemmistöä, enemmistöt päätösten taakse syntyvät tapauskohtaisesti ja joskus enemmän asukas- tai kyläyhteisöjä mukaillen kuin eri puolueiden tarkkarajaisesti muodostamina.  Siirryttyäni Lempäälän valtuustosta Tampereelle, huomasin, että puoluepolitiikan merkitys päätöksenteossa kasvoi. Eduskunnassa poliittiset julistukset sen sijaan ovat jo miltei kaikkea toimintaa ohjaava voima. Koska joku on sanonut, että niin on, miltä Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

ISYYS ON SITOUTUMISTA

Minusta tuli isä 23-vuotiaana. Parisen vuotta nuorempi vaimoni ehti kyynelehtiä, ettei hän tulisi koskaan raskaaksi – minä taas salaa innostua, että tässähän aletaan kohta yrittää oikein toden teolla. Olimme onnekkaita ja tunteemme ennenaikaisia, sillä esikoisemme kasvoi tietämättämme jo vauhdilla. Hän sai myöhemmin työnimekseen Jusku. Se oli johdannainen rusinasta, jonka kokoinen hän nimeämisen aikoihin oli. Muiden lastemme syntymää edeltäviä lempinimiä en enää muista. Kuopusta sanoimme kuitenkin jo Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VEROKANNUSTEILLA KOHTI HIILINEUTRAALIUTTA MYÖS LIIKENTEESSÄ

Lakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Suuret kaupungit aikovat saavuttaa tavoitteen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Molemmat tavoitteet ovat äärimmäisen kunnianhimoisia ja vaikeita saavuttaa. Niitä ei lähestytä lineaarisesti, vaikka trendi on oikean suuntainen. Ilmastokriisi ratkaistaan suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa – siellä missä ovat suurimmat volyymit ja parhaat edellytykset mahdollisimman vähähiilisiin ratkaisuihin ja elämäntapaan. Luontokadon pysäyttämisen painopisteen on taas oltava muualla kuin urbaanissa ympäristössä. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten