KIRJOITUKSIA

SUOMEEN VALTION HERKKUMONOPOLI

Pidin viime torstaina eduskunnan täysistunnossa puheen tämän yli viikko sitten kirjoittamani kolumnin muodossa. Asia nousi mediassa otsikoihin, ja puheeni yritettiin spinnata sellaiseksi, että pilkkasin päihteiden väärinkäytöstä kärsiviä. Keskeisin tavoitteeni oli kyseenalaistaa valtion monopolien mielekkyys myös tässä asiassa. Lue, mitä tarkalleen ottaen sanoin, ja tee omat johtopäätöksesi. Alkoholin haitoista aiheutuu Suomelle lähes 1,5 miljardin sekä liikkumattomuudesta ja lihavuudesta viiden miljardin euron kustannukset vuodessa. Alkoholista aiheutuvia haittoja on ratkottu kätevästi Alkon monopolin avulla. Tavallisessa ruokakaupassa ei saa myydä yli 5,5 tilavuusprosentin alkoholijuomia. Alkoholin myyntiä on rajoitettu Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

SODASSA KUOLEE IHMISIÄ

Toukokuun lopussa 2016 kirjailija Sofi Oksanen piti Lillehammerin kirjallisuusfestivaaleilla luennon otsikolla ”Millaista on kirjoittaa Venäjästä”. Oksanen puhui informaatiosodankäynnistä ja neuvostotyylisestä painostuksesta. Eräs mediatalo julkaisi luennosta pitkän artikkelin, jonka jaoin Facebook-seinälleni. Samalla teroitin sosiaalisen median seuraajilleni, että Venäjä vaikuttaa jo meihin sodankäynnin keinoin, vaikka kyse ei kohdallamme ole vielä perinteisestä asevaikutuksesta vaan informaatiovaikuttamisesta. Olimme siis sodassa ilman sodanjulistusta. Sittemmin informaatiosota on laajentunut hybridisodankäynniksi, joka on konkreettisimmin näkynyt Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

LÄNNEN MAAJOUKKOJA UKRAINAAN

Nato ei lähetä sotilaita Ukrainaan ennen rauhaa tai YK:n mandaattia, mutta osa länsimaista tullee lähettämään joukkoja omissa nimissään jo sodan aikana. Ukraina ei ole Naton jäsen ja liittouma puolustaa vain jäsenmaitaan. On vaikea kuvitella, että Vladimir Kalsarimyrkyttäjää liehittelevä Unkarin pääministeri Orbán suostuisi Nato-joukkojen lähettämiseen Ukrainaan. Yksikin maa voi estää operaation, sillä puolustusliitossa päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Ruotsin jäsenyysprosessi on havainnollistanut tähän liittyvää problematiikkaa. Ranskan presidentti Macron peittelee sitä, että maa on tukenut Ukrainaa hävettävän vähän suhteessa bruttokansantuotteeseensa ja vaikkapa Viroon. Siksi hän järjesti helmikuussa kokouksen, jonka muistettavimmaksi anniksi jäänee hänen lausuntonsa, jonka mukaan maajoukkojen lähettämistä Ukrainaan ei tulisi poissulkea. Saman tien moni länsijohtaja kuitenkin sulki oven maansa osalta ja syyllistyi samaan strategiseen virheeseen, jonka Yhdysvaltain presidentti Biden teki Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

RIKOS JA RANGAISTUS

Osallistuin viime syksynä SAK:n järjestämään Painava syy -kiertueen paneeliin. Keskustelun tuoksinassa minulle heristettiin, että poliittiset lakot eivät ole nyky-Suomessa kestäneet yli 24 tuntia. Totesin, että sittenhän niiden rajaaminen lailla ei ole ongelma. Kuten nyt kuitenkin huomaamme, poliittisten lakkojen rajaaminen korkeintaan vuorokauden pituiseksi on monelta kantilta erittäin perusteltua: ne kohdistuvat hallituksen sijaan viattomiin yrityksiin, aiheuttavat kansantaloudelle suurta vahinkoa sekä yhteiskuntaamme epävakautta. Elämme globaalissa kilpailussa ja meidän on Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

POLIITIKKOJEN ON KERROTTAVA AVOIMESTI, ETTÄ LÄNSI TAVOITTELEE UKRAINAN VOITTOA

Naton jäseneksi pääseminen oli tärkein turvallisuuteemme vaikuttava tekijä tässä ajassa. Toiseksi tärkein on Ukrainan kohtalo. Venäjän diktaattori Vladimir Kalsarimyrkyttäjä nousi valtaan terrorin avulla ja aloitti sotimisen jo pääministeriaikanaan. Mikään ei viittaa siihen, että hän suunnittelisi sotimisen lopettamista. Elo-syyskuussa 1999 Venäjällä tapahtui kerrostaloräjäytysten sarja. Moskovassa tapahtuneista räjäytyksistä on useissa lähteissä syytetty turvallisuuspalvelu FSB:tä. Räjäytyksiä käytettiin perusteena toisen Tšetšenian sodan aloittamiselle. Tšetšenian jälkeen Venäjä on sotinut muun muassa Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

OSAAMISTA ON, ONKO TAHTOA JA ROHKEUTTA?

Mitä yhteistä on vuonna 2021 hyväksytyllä 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla ja Suomen digitaalisella kompassilla? Molempien toteutus on aloittamista vaille valmis. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on strategia, jossa käsitellään koko Suomen kaikkia liikenneväyliä sekä niiden kehittämistä. Digikompassi on strategia, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä, ohjaa kehitystyön suuntaa ja asettaa tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyisi meneillään olevassa murroksessa. Politiikassa on paljon ärsyttäviä piirteitä. Yksi niistä on julistuksellisuuden lisääntyminen käytännön asioissa. Asetetaan työryhmiä, Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

n x 3 POINTTIA

On asioita, joihin voimme vaikuttaa. Ja asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta ne vaikuttavat meihin. Vuodesta 2024 saattaa tulla historian taitekohta, vaikkemme tiedä mille. Neuvostoliiton hajoamisen päättymiselle? Autokratioiden yliotteelle demokratioista? EU:n ryhdistäytymiselle? Suomessa on siirrytty uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan aikaan. Olemme Naton jäsen, Euroopassa käydään laajamittaista sotaa ja keskeiset YK-toimijat rikkovat kansainvälisiä sopimuksia räikeän häikäilemättömästi. Näyttöä ja/tai viitteitä ihmisoikeuksien rikkomisesta, kansanmurhasta ja/tai etnisistä puhdistuksista on niin Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

LUPAPROSESSIEN SUJUVUUDESTA KESKEINEN KILPAILUETU

Meillä on tilaisuus, johon on tartuttava. Suomeen on suunnitteilla peräti 150 miljardin euron edestä investointeja eli likimain valtion velan verran. Todella paljon siis. Ulkomaisten investoijien silmissä vahvuuksinamme ovat talouden rakenne ja kasvunäkymät sekä poliittinen ja oikeudellinen vakaus. Suomi tunnetaan korkean teknologian ja innovaatioiden maana, jolla on vahvaa osaamista esimerkiksi energia- ja ympäristöaloilla. Olemme yksi maailman vakaimmista ja turvallisimmista demokratioista, meillä on korkealaatuinen infrastruktuuri ja koulutusjärjestelmä, toimiva Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

SUHTEELLISUUSKÄYTÄNTÖÄ

Opiskellessani peruskoulun kahdeksatta luokkaa fysiikan ja kemian lehtorimme Kimmel piirsi eräällä oppitunnilla liitutaululle neliön. Hän kertoi sen olevan ikkuna. Neliön sisään hän taiteili kaksi kirahvia siten, että kummastakin näkyi pää ja osa kaulaa. Toisen pää oli ikkunan alareunasta mitaten kaksi kertaa niin korkealla kuin ensimmäisen. Lehtorin kysymys kuului: ”Olettaen, että molemmat seisovat täydessä pituudessaan, onko toinen kirahvi kaksi kertaa korkeampi kuin ensimmäinen?” (Yleisen kielenhuoltokannan mukaan ilmaisu Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

YHTEISTYÖ EI OLE ARVOTONTA

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous järjestettiin viime viikolla. Keskusteltavaa riitti. Kuten yhteiskunnassa ylipäätään, kokoomuksen eduskuntaryhmässäkin ihmisten arvoissa on eroja, mutta oleellista on, että kaikki ovat sitoutuneet puolueen yhteisiin arvoihin. Kokoomuksen arvot eivät ole muuttuneet vuosiin eikä se vastaa muiden puolueiden arvoista. Jokaisella hallituspuolueella on omat arvonsa, mutta samalla tavalla kuin kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenet ovat sitoutuneet puolueensa yhteisiin arvoihin, jokaisen hallituspuolueen ja niiden edustajan on sitouduttava hallitusohjelman arvoihin. Myönnän, Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten