Meillä on tilaisuus, johon on tartuttava. Suomeen on suunnitteilla peräti 150 miljardin euron edestä investointeja eli likimain valtion velan verran. Todella paljon siis.
Ulkomaisten investoijien silmissä vahvuuksinamme ovat talouden rakenne ja kasvunäkymät sekä poliittinen ja oikeudellinen vakaus.
Suomi tunnetaan korkean teknologian ja innovaatioiden maana, jolla on vahvaa osaamista esimerkiksi energia- ja ympäristöaloilla. Olemme yksi maailman vakaimmista ja turvallisimmista demokratioista, meillä on korkealaatuinen infrastruktuuri ja koulutusjärjestelmä, toimiva julkinen hallinto, vähän korruptiota ja hyvä ihmisoikeustilanne. Olemme sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita.
Olemme osa EU:n sisämarkkinoita ja meillä on hyvät kauppasuhteet Pohjois-Eurooppaan. EU-lainsäädäntö luo ennustettavuutta ja luottamusta.
Sähkö on Suomessa suhteellisen edullista. Olemme kohta sähköomavaraisia ja meillä on mahdollisuus nousta puhtaan energian edelläkävijäksi.
Hiilineutraaliuden maailmanlaajuinen saavuttaminen vaatii teknologisia läpimurtoja, joiden edistämiseen Suomella on hyvät mahdollisuudet. Juuri puhtaassa energiassa piilee keskeisin salaisuus investointien saamiselle.
Suomella ei ole resursseja kilpailla investointiavustuksissa esimerkiksi Saksan kanssa. Energian hinnassa ja puhtaudessa olemme sen sijaan jo karkumatkalla. Sähkön tuotanto pitää kuitenkin moninkertaistaa, jotta vetytalouden tuomat mahdollisuudet realisoituisivat.
Vetytaloudella tarkoitetaan energian siirtämisen ja varastoinnin tapaa, jossa vetyä käytetään polttoaineena. Se ei tuota päästöjä palaessaan. Vetyä voidaan valmistaa vedestä sähköllä. Jotta vety olisi hiilineutraalia, valmistukseen käytettävä sähkö on tuotettava puhtailla energialähteillä.
Tuuli- ja aurinkovoima muodostavat leijonanosan ripeästi toteutuvista puhtaan sähköntuotannon investoinneistamme. Sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä ydinvoiman merkitys korostuu. Tarvitsemme pieniä ydinreaktoreita. Hallitus onkin panostanut säteilyturvakeskuksen henkilöstöön pienydinvoimaan liittyvän sääntelyn käynnistämiseksi.
Investointikilpailussa meidän on kellistettävä muut Pohjoismaat lupaprosessien sujuvuudessa ja nopeudessa. Pienen kansan voima on sivistyksen lisäksi ketteryydessä ja sopeutumiskyvyssä.
Korkeimman hallinto-oikeuden antama myönteinen päätös Taysin lisärakentamisen poikkeamislupa-asiassa osoitti, että toisin kuin pysäköinninvalvonnassa lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt järjenkäytön keskeisissä maankäytön hankkeissa. Silti hallituksen tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa uusien investointien lupaprosesseja.
Prosessien hitaus ja lupaviranomaisten sekavat tulkinnat ovat jopa estäneet joidenkin investointien toteutumisen. Tavoitteena on tehdä investointien lupaprosessien sujuvuudesta Suomen keskeinen kilpailuetu. Prosesseille sekä niitä koskevien valitusten käsittelyille tullaan määrittelemään maksimikäsittelyajat.
Eri viranomaistoiminnot kootaan yhdelle toimijalle, ja yhden luukun mallilla pyritään tulevaisuudessa poistamaan eri viranomaistahojen väliset katkokset. Samalla karsitaan ylimääräiset valitukset. Näsisaaren vesilupahakemuksen ennakkoneuvottelumenettely oli kohtuullisen onnistunut esimerkki tämäntyyppisestä toimintavasta.
Jos Suomi onnistuu nousemaan puhtaan energian suurvallaksi, täällä tuotettua uutta teknologiaa viedään maailmalle. Globaali vaikuttavuutemme ilmaston ja ympäristön hyväksi kasvaa paljon kokoamme suuremmaksi.
Samalla luodaan työtä ja yritystoimintaa, jotka ovat hyvinvointimme kivijalka, sekä edellytykset hoitaa se pahuksen velka.
Julkaistu Aamulehdessä 30.10.2023
