Puolustuspolitiikka

Elämää $$ ja

UKRAINA, MATKAKERTOMUS 2

Elokuun lopun Ukraina-matkaamme sisältyi kahden päivän virallinen osuus osana suurempaa eurooppalaista delegaatiota. Sunnuntaina 24.8. juhlistimme maan itsenäisyyspäivää keskusteluin esimerkiksi Ukrainan parlamentin, Verkhovna Radan, puheenjohtajan, useiden valiokuntien puheenjohtajien ja Suomi-ystävyysryhmän edustajien kanssa. Maanantai 25.8. käynnistyi kansallisella rukousaamiaisella, jossa rinta rinnan esiintyivät niin ortodoksiset, katoliset ja protestanttiset kirkonmiehet kuin rabbi ja imaamikin. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

PELKO ON VÄÄRÄ AJURI RATKAISUILLE

Näihin päiviin saakka olen pitänyt yhtenä henkilökohtaisen elämäni ohjenuorana sitä, että tyhmä saa olla, mutta sitä ei kannata paljastaa muille. Samaa filosofiaa suosittelen pelkoon. Suomella oli vuosikymmeniä aikaa hakea Naton jäsenyyttä, mutta eskalaation pelossa askel otettiin vasta, kun oli jo melkein liian myöhäistä. Eskalaation pelossa länsimaat eivät uskaltaneet Venäjän laajamittaisen Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KAUHUN TASAPAINO ON AINOA MAHDOLLINEN TASAPAINO EUROOPASSA

Eurooppa on eksyksissä. EU on jäsenmaineen ratkaisevalla hetkellä juuri niin heikko kuin oletin. Olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin ja ajautumassa uuden maailmanjärjestyksen kuriositeetiksi. Yhdysvallat neuvottelee Ukrainan ja EU:n pään yli tulitauosta ja rauhasta Venäjän kanssa. Me seuraamme sivusta. Tässä ajassa julistukset ovat paperia. Jos ne siis on vaivauduttu tulostamaan X:stä. EU:sta on tulossa se, jolle muut naureskelevat hyvän- Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

PUTIN OLI SITTENKIN OIKEASSA

Aloittaessaan laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022 Vladimir Kalsarimyrkyttäjä tiesi, kuinka heikko Eurooppa on. Hetken jo näytti siltä, että yhteenlasketuilla bruttokansantuotteilla ja puolustusbudjeteilla mitaten täysin ylivertainen EU kykenisi laittamaan Venäjän suurvaltapolitiikalle kampoihin. Itsekin hairahduin uskomaan tuohon illuusioon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi näytti Euroopan johtajille suuntaa kieltäytymällä amerikkalaisten tarjoamasta kyydistä ja pyytämällä sen sijaan ammuksia, mutta siitä on jo kohta kolme vuotta. Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

EI JOHTAJUUTTA ANNETA, SE OTETAAN

Joe Bidenin päätös luopua demokraattien presidenttiehdokkuudesta Yhdysvalloissa oli todennäköisesti hänen uransa vaikein, mutta oikea. Vaikeassa tilanteessa hän osoitti vahvaa johtajuutta, vaikka reunan yli työntäjiäkin varmasti riitti. Niitä riittää aina. Maailman johtajuustasapaino ja siinä sivussa pörssikurssit heiluvat pelkästään niistä spekulaatioista, joita Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen liittyy. Johtajuustasapaino kyllä lopulta löytyy, sillä johtajuusvajeella on tapana täyttyä. Se noudattaa samaa luonnonlakia, jolla jonkin maan tai ryhmittymän asevoimat aina täyttävät syntyneen sotilaallisen tyhjiön.  Elämme jatkuvasti tilanteissa, joissa valtasuhteita ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta aina joku johtaa ja asiat järjestyvät. Esimerkki kokonaisuudesta, jossa hierarkioita on mahdoton Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

VIELÄ POHDINTAA KÄÄNNYTYSLAISTA

Lainsäätäjäkollegoiden kanssa keskusteltuani minuun on hiipinyt epäilys, että ihan kaikki määräaikaista poikkeuslakia vastustavat eivät ole ymmärtäneet, millaisissa olosuhteissa lakia mahdollisesti käytettäisiin ja että lain yhtenä tarkoituksena on se, ettei sitä tarvitsisi käyttää. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain tuhansia nuoria tappamaan kurinalaisesti ihmisiä. Siinäkin perusajatuksena on, että osaamisen ja ajanmukaisen aseistuksen yhdistelmällä luodaan Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

TUKEHTUUKO SUOMI PIENUUTEENSA?

Suurvallan tunnistaa siitä, että kun on tarve tehdä jotain, se tekee. Pienvallan tunnistaa siitä, että se tekee minkä pystyy, jos tekee. Suomen tunnistaa siitä, että se kompuroi suurella itseluottamuksella pikkunäppäryyteensä. Onneksi ei ole vielä sentään kaatunut siihen. Suomalaisten takertumisen lainsäädännön pilkkuihin ja taukoihin ymmärtää historian kautta. Koska meillä ei ole Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

KATSE POIS PALLOSTA

Joukkuepallopelien harrastelijana minua toisinaan ärsyttää hokema, jossa kehotetaan pitämään katse pallossa. Esimerkiksi jääkiekossa katse on pidettävä kiekon sijaan visusti ylhäällä nähdäkseen, miten vastustaja on sijoittunut ja missä joukkuekaverit liikkuvat. Pitämällä katseen kentällä voi välttää myös yllättävät taklaukset, eikä tule niin sanotusti pystyyn ajelluksi. Viimeistään Nato-jäsenyyden myötä Suomi siirtyi ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan sekä puolustuspolitiikassaan joukkuelajien pariin. Meidän on lopetettava pallon tuijottelu ja keskityttävä koko kentän peliin. Sanonnan mukaan jokainen puuttuu Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

SODASSA KUOLEE IHMISIÄ

Toukokuun lopussa 2016 kirjailija Sofi Oksanen piti Lillehammerin kirjallisuusfestivaaleilla luennon otsikolla ”Millaista on kirjoittaa Venäjästä”. Oksanen puhui informaatiosodankäynnistä ja neuvostotyylisestä painostuksesta. Eräs mediatalo julkaisi luennosta pitkän artikkelin, jonka jaoin Facebook-seinälleni. Samalla teroitin sosiaalisen median seuraajilleni, että Venäjä vaikuttaa jo meihin sodankäynnin keinoin, vaikka kyse ei kohdallamme ole vielä perinteisestä asevaikutuksesta Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten

LÄNNEN MAAJOUKKOJA UKRAINAAN

Nato ei lähetä sotilaita Ukrainaan ennen rauhaa tai YK:n mandaattia, mutta osa länsimaista tullee lähettämään joukkoja omissa nimissään jo sodan aikana. Ukraina ei ole Naton jäsen ja liittouma puolustaa vain jäsenmaitaan. On vaikea kuvitella, että Vladimir Kalsarimyrkyttäjää liehittelevä Unkarin pääministeri Orbán suostuisi Nato-joukkojen lähettämiseen Ukrainaan. Yksikin maa voi estää operaation, sillä puolustusliitossa päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Ruotsin jäsenyysprosessi on havainnollistanut tähän liittyvää problematiikkaa. Ranskan presidentti Macron peittelee sitä, että maa on tukenut Ukrainaa hävettävän vähän suhteessa bruttokansantuotteeseensa ja vaikkapa Viroon. Siksi hän järjesti helmikuussa kokouksen, jonka muistettavimmaksi anniksi jäänee hänen lausuntonsa, jonka Lue lisää…

Aleksi JÄNTTI, sitten