Keväällä 2019 monen kansanedustajan ja median keskuudessa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että vanhusten tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen tulisi olla vähintään 0,7 ja mitoitus pitäisi säätää sitovasti lakiin. Mitoituksen kirjaamisen lakiin ajateltiin olevan ratkaisu vanhustenhoidon ongelmiin.
Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa laitoksessa tulee vähintään olla yhtä hoivapalvelun asiakasta kohden. Esimerkiksi 0,7:n mitoituksella kymmentä vanhusta kohti pitää olla seitsemän hoitajaa. Vaikka määrä säädettiin sitovasti lakiin, on osoittautunut, että Suomesta ei yksinkertaisesti löydy riittävästi hoitajia mitoituksen täyttämiseksi.
Alkukesästä 2024 lähtien monen kansanedustajan ja median keskuudessa on vallinnut laaja yhteisymmärrys siitä, että eheytyshoitojen kielto tulisi säätää lakiin eli kriminalisoida. Kiellon kirjaamisen lakiin ajatellaan olevan ratkaisu eheytyshoidoista eroon pääsemiseksi.
Eheytyshoidolla tarkoitetaan uskomushoitoa, jolla pyritään muuttamaan seksuaalivähemmistöön kuuluva heteroksi tai sukupuolivähemmistöön kuuluva mieheksi tai naiseksi. Ilmiö on vastenmielinen.
Eheytyshoitojen kieltämiseksi on laadittu kansalaisaloite, josta käytiin lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa marraskuussa 2023. Asia lähetettiin lakivaliokunnan käsittelyyn mietinnön laatimista varten. Valiokunta on käsitellyt asiaa tämän vuoden helmikuusta asti kuullen laajan joukon asiantuntijoita.
Oppositiopuolueet ottivat eheytyshoitohevosen vetämään vaalivankkureitaan EU-vaalien loppukiritaistoon ja saivat median hyppäämään kyytiin. Asia maalattiin mustavalkoiseksi samaan tapaan kuin hoitajamitoitus noin viisi vuotta aiemmin. Ainoan oikeamielisen näkemyksen mukaan eheytyshoitojen kieltäminen ratkaisisi Suomea pitkään piinanneen ongelman ja ainoa oikea tapa hoitojen kriminalisoimiseksi olisi kansalaisaloitteen hyväksyminen.
Kansalaisaloitteiden käsittelyn pääsääntö eduskunnassa on, että ne hylätään ja aloitteessa tarkoitettua lakia aletaan valmistella alusta asti huolella, kun asia katsotaan edistämisen arvoiseksi.
Eheytyshoitojen kieltämistä vaativassa kansalaisaloitteessa myönnetään, että useissa tapauksissa eheytyshoidot täyttävät jo nyt rikoksen tunnusmerkistön, vaikka niitä ei välttämättä tunnisteta rikollisiksi. Eheytyshoitojen yksiselitteinen säätäminen rangaistaviksi antaisi selvän signaalin siitä, että yhteiskunta ei hyväksy hoitoja. Lailla olisi siis myös symboliarvoa. Tätä korostin itsekin lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa helmikuussa.
Uskoni symbolisen lainsäädännön tarkoituksenmukaisuuteen on alkanut horjua prosessin aikana. EU-parlamentti on kehottanut jäsenmaitaan kieltämään eheytyshoidot ja useissa maissa ne onkin kielletty tai niiden kieltämiseen tähtäävää lainsäädäntöä valmistellaan. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsin rikoskaari ei sisällä yksiselitteisiä säännöksiä kiellosta, sillä eheytyshoito voi olla rangaistava rikoslain yleisten säännösten kautta.
Ruotsissa tehdyn laajan selvityksen mukaan ne teot, jotka jäävät rangaistavan alan ulkopuolelle, eivät ole niin vakavia, että niiden kriminalisointi olisi perusteltua. Selvityksen johtopäätöksenä on myös se, että kriminalisointi ei ole tehokas keino ei-toivottavan menettelyn torjumiseksi.
Rikosoikeudelliset säännökset tulee laatia tarkkarajaisiksi. On huomionarvoista, että hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisellä on oikeus saada apua ja tukea hänen tutkiessaan omaa seksuaalista suuntautumistaan ja sukupuoli-identiteettiään. Sen vuoksi rajanveto siitä, milloin kyseessä on henkilön oman vapaan tahdon mukainen apu tai tuki ja milloin loukkaava oikeudeton vaikuttaminen, voi olla äärimmäisen vaikeaa. Tarkkarajaisuusperiaatteen mukaan rangaistavan toiminnan määrittely ei saisi jäädä epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi.
Eheytyshoitojen kieltämiseen liittyvän lainvalmisteluprosessin tässä vaiheessa itselläni ei ole varmuutta siitä, miltä osin jo voimassa olevat rikoslain säännökset kattavat aloitteessa tarkoitetun eheytystoiminnan ja onko eheytyshoitoihin mahdollista puuttua tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti muilla kuin rikosoikeudellisilla keinoilla. Näiden selvittäminen olisi perusteluta.
Viime kädessä kyse on siitä, kumpi on tärkeämpää: se, että eheytyshoidot on kielletty, vai se, että niitä ei esiinny Suomessa?Mielestäni jälkimmäinen. Politiikka ja media eivät aina noudata sellaista logiikkaa, johon itse turvaudun. Otsikoiden klikkaukset ovat toimittajan työpaikan ja -uran kannalta tärkeitä, ja poliitikon on helpompi tehdä hyvältä näyttävä päätös kuin hyvä päätös.
Kokoomuksen tavoite on koko ajan ollut se, että eheytyshoidoista päästään eroon. Laajemminkin erimielisyyttä on ollut lähinnä vain siitä, mikä on paras tapa edistää asiaa.
Päätöksenteossa symbolien ja poseerauksen asettaminen etusijalle voi aikaansaada ihanan dopamiiniryöpyn, mutta ei pitkällä tähtäimellä välttämättä johda parhaaseen lopputulokseen. Hoitajamitoituksen säätäminen lailla 0,7:ään on sen nololla tavalla osoittanut.
Tilanteessa, jossa tärkeän asian tosiasiallinen edistäminen osoittautuu mahdottomaksi, on joka tapauksessa oltava valmistekoihin, joiden vaikutus voi jäädä lähinnä symboliseksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja on todennut (HS 11.9.), että on vaikea nähdä, miksi eheytyshoitojen kieltämistä pitäisi edes selvittää. Koska lain valmistelu ei näin ollen etene alun perin toivotulla tavalla hallituksessa, ainoaksi vaihtoehdoksi tärkeän asian tukemiseksi jää hoitojen kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen hyväksyminen. Aion toimia sen edistämiseksi.
Julkaistu Facebookissa 13.9.2024
