Suomalaiset ovat seuranneet tiiviisti kiristynyttä kansainvälistä tilannetta, jonka polttopiste on lähialueellamme. Rakas rajanaapurimme Venäjä  on käynyt Ukrainassa modernia sotaansa. Siinä salaiset erikoisoperaatiot ja tavanomainen sodankäynti ovat lähentyneet toisiaan. Sotatoimet tehdään tunnuksettomasti, ikään kuin salassa ja kiistetään. Huolestuttavinta venäläisten toimintatavassa on ollut se, että kukaan ei ole osannut ennustaa, mihin Putin lopulta pyrkii ja millaisia keinoja hän on valmis käyttämään.

Neuvotteluiden merkitys on nostettu korostuneeseen asemaan Ukrainen tilanteen ratkaisemisessa. Mitä hyötyä on neuvotteluista, jos toisella osapuolella ei ole pienintäkään aikomusta puhua totta? On päivän selvää, että Georgian sodasta alkanut kehityskulku ja siinä yhtenä johdonmukaisena palasena oleva Ukrainan sota päättyvät vain neuvottelemalla. Kokonaan toinen kysymys on se, millaisista asetelmista, minä vuonna ja kuinka monen ”paikallisen kriisin” jälkeen neuvottelut käydään. Ukrainan parlamenttivaalien ja maan itä-osan varjovaalien tulokset nytkäyttävät hetkeksi pysähtynyttä tilannetta eteen päin.

Suomessa on oltu joillain tahoilla tavattoman ihastuneita siitä, että meillä on hyvät suhteet Venäjään. Jo presidentti Halonen puhui Putinin kanssa kaikenlaisista kissa-asioista. Käsittääkseni Venäjän ja Ukrainan väliset suhteet olivat vielä vuosi sitten hyvät. Ne muuttuivat nopeasti huonoiksi, kun Ukrainan politiikka ei enää mukaillut Putinin tahtoa. Venäjän valtiojohtoa varmasti miellyttää puheemme hyvistä suhteista, mutta en usko, että se pitää niitä erityisemmin arvossa.

Perheeseemme kuuluu australianpaimenkoiria ja voin vakuuttaa, että isännän ja koiran välit ovat hyvät – tiettyyn rajaan saakka. Minä ja koira emme kuitenkaan ole yhdenvertaisia, ja niin sen pitää ollakin. Tämä on suurvaltapolitiikan logiikkaa.

Jokin aika sitten pääministeri Alex Stubb antoi pääministerin ilmoituksen Ukrainan kriisiä koskien. Siihen liittyneessä keskustelussa Juha Sipilä puhui eduskunnassa myös Suomen Venäjä-osaamisesta. Ikään kuin olisimme sen vuoksi etulyöntiasemassa. Ukrainalla on varmasti enemmän Venäjä-osaamista kuin Suomella, ja siitä huolimatta venäläissotilaat taistelivat Ukrainan maaperällä sen hallituksen joukkoja vastaan. Jos Venäjä-osaamisella tarkoitetaan mielistelyä, niin Suomella lienee Ukrainaa enemmän Venäjä-osaamista.

Suomen ei kannata ryhtyä tietoisesti provosoimaan Venäjää. Voimme kuitenkin nousta jo seisomaan. Omien hävittäjien taannoinen siirto Helsinki-Vantaan lentoasemalle päivystämään kertoi, että tietyissä asioissa pyrimme säilyttämään aloitteen omissa käsissämme.


Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.

0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *