Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili toukokuussa Espanjassa. Matkan aikana kollegani Pinja Perholehto kysyi, kiinnostaisiko minua ajaa kesän aikana Ukrainaan humanitaarisena apuna sinne hankittava auto. Hän oli itse osallistunut edellisenä kesänä vastaavanlaiseen matkaan, jonka oli organisoinut Zero Line Finland. Pinja kertoi, että aikoisi kysyä, olisiko myös eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän toinen puheenjohtaja Oras Lue lisää…
Eräässä paneelissa vuosia sitten minulta kysyttiin kutakuinkin niin, että mikä on pahin tilanne, johon voisin joutua. Vastasin, että toivottomuus. Silloin kaikki on mennyt. On siis jaksettava toivoa, vaikka yksinomaan sen varaan ei kannata rakentaa mitään. Toivo on ihmiskunnan siunaus ja kirous. Historiankirjoista löytyy lukemattomia esimerkkejä siitä, kuinka yksittäiset ihmiset ovat selvinneet äärimmäisistä vaikeuksista ja vastoinkäymisistä pitkälti sen ansiosta, että he ovat kyenneet säilyttämään toivonsa. Samaan aikaan kymmenet miljoonat ovat kuitenkin menettäneet henkensä tai vähintään tulevaisuutensa, Lue lisää…
Eurooppa on eksyksissä. EU on jäsenmaineen ratkaisevalla hetkellä juuri niin heikko kuin oletin. Olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin ja ajautumassa uuden maailmanjärjestyksen kuriositeetiksi. Yhdysvallat neuvottelee Ukrainan ja EU:n pään yli tulitauosta ja rauhasta Venäjän kanssa. Me seuraamme sivusta. Tässä ajassa julistukset ovat paperia. Jos ne siis on vaivauduttu tulostamaan X:stä. EU:sta on tulossa se, jolle muut naureskelevat hyvän- Lue lisää…
Aloittaessaan laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022 Vladimir Kalsarimyrkyttäjä tiesi, kuinka heikko Eurooppa on. Hetken jo näytti siltä, että yhteenlasketuilla bruttokansantuotteilla ja puolustusbudjeteilla mitaten täysin ylivertainen EU kykenisi laittamaan Venäjän suurvaltapolitiikalle kampoihin. Itsekin hairahduin uskomaan tuohon illuusioon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi näytti Euroopan johtajille suuntaa kieltäytymällä amerikkalaisten tarjoamasta kyydistä ja pyytämällä sen sijaan ammuksia, mutta siitä on jo kohta kolme vuotta. Lue lisää…
Yhteiskuntien polarisoitumisesta on puhuttu pitkään. Karuin esimerkki kansan kahtiajakautumisesta lienee Yhdysvallat, identiteettipolitiikan emämaa. Jakautuminen alkaa poikkeuksetta poliittisesta retoriikasta, jossa viholliskuvia sivellään mustavalkoisin värein. Poliittisen viestinnän kärjistymisen selittää kolme tekijää: poliitikkojen tarve saada näkyvyyttä, perinteisen median ansaintalogiikan murros sekä sosiaalisen median algoritmit. Vaaleissa äänestetään henkilöitä, joiden tiedetään olevan olemassa. Tyypillisimmin äänen saa se, joka koetaan tutuksi. Lue lisää…
Olen tarkkaillut kansainvälistä politiikkaa 40 vuotta ja toiminut Suomessa poliittisena päättäjänä 20 vuotta eri tasoilla. Tein aikoja sitten huomion, että mitä korkeammalla tasolla politiikkaa tehdään, sitä lapsellisempaa se usein on. Kansainvälisen politiikan voimahahmot ovat kuin hiekkalaatikolle eksyneitä pikkulapsia. Kiukuttelevia, toisten omaisuutta hamuavia, riiteleviä jahuomionkipeitä despootteja. Olisi kasvattajalle töitä. Valtaosassa suomalaisista kunnista politiikka on asukkaiden arkisten asioiden hoitamista. Jos yhdelläkään puolueella ei ole ehdotonta enemmistöä, enemmistöt päätösten taakse syntyvät tapauskohtaisesti ja joskus enemmän asukas- tai kyläyhteisöjä mukaillen kuin eri puolueiden tarkkarajaisesti muodostamina. Siirryttyäni Lempäälän valtuustosta Tampereelle, huomasin, että Lue lisää…
Hetki sitten ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomessa oli harvojen etuoikeus. Vieläpä niin, että harvat olivat suoneet etuoikeuden itse itselleen. On ilahduttavaa, että keskustelu on vapautunut. Lähiviikkoina on tosin tuntunut, että olemme edenneet ojasta allikkoon. Uuden harjoittelu on aina haparointia. Viime keväänä olin rajaturvallisuuslakiprosessin aikana huolissani, että suomalaisille päättäjille saattaa olla ylivoimaista irtautua pienesti ajattelemisesta, vaikka olemme jo osa järeitä liittokuntia, EU:ta ja Natoa. Yhdessä asiassa osa on kuitenkin hämmästyttävällä nopeudellaomaksunut suurvaltojen tyylin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on alettu tehdä Lue lisää…
Nato ei lähetä sotilaita Ukrainaan ennen rauhaa tai YK:n mandaattia, mutta osa länsimaista tullee lähettämään joukkoja omissa nimissään jo sodan aikana. Ukraina ei ole Naton jäsen ja liittouma puolustaa vain jäsenmaitaan. On vaikea kuvitella, että Vladimir Kalsarimyrkyttäjää liehittelevä Unkarin pääministeri Orbán suostuisi Nato-joukkojen lähettämiseen Ukrainaan. Yksikin maa voi estää operaation, sillä puolustusliitossa päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Ruotsin jäsenyysprosessi on havainnollistanut tähän liittyvää problematiikkaa. Ranskan presidentti Macron peittelee sitä, että maa on tukenut Ukrainaa hävettävän vähän suhteessa bruttokansantuotteeseensa ja vaikkapa Viroon. Siksi hän järjesti helmikuussa kokouksen, jonka muistettavimmaksi anniksi jäänee hänen lausuntonsa, jonka Lue lisää…
Osallistuin viime syksynä SAK:n järjestämään Painava syy -kiertueen paneeliin. Keskustelun tuoksinassa minulle heristettiin, että poliittiset lakot eivät ole nyky-Suomessa kestäneet yli 24 tuntia. Totesin, että sittenhän niiden rajaaminen lailla ei ole ongelma. Kuten nyt kuitenkin huomaamme, poliittisten lakkojen rajaaminen korkeintaan vuorokauden pituiseksi on monelta kantilta erittäin perusteltua: ne kohdistuvat hallituksen Lue lisää…
Mitä yhteistä on vuonna 2021 hyväksytyllä 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla ja Suomen digitaalisella kompassilla? Molempien toteutus on aloittamista vaille valmis. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on strategia, jossa käsitellään koko Suomen kaikkia liikenneväyliä sekä niiden kehittämistä. Digikompassi on strategia, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä, ohjaa kehitystyön suuntaa ja asettaa tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyisi meneillään Lue lisää…