KIRJOITUKSIA

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili eilen Yhdysvalloissa. Suomalaisia puolueita selvästi polttelee Nato-jäsenyyden hakeminen. Positiivisessa mielessä. Eniten kipuilevat keskusta ja vasemmistoliitto, sillä niillä on perinteisesti ollut ”toinen jalka Neuvostoliitossa” ja niiden on vaikea päästä irti ajatuksesta, että Venäjä ei ole Neuvostoliitto. Toki erityisesti vasemmistoliitolle sekin, että Suomi lähestyy USA:ta, tuntuu kauhistuttavalta – samoin historian painolastin takia. Lähestyminen on vaikeaa myös kaikista niistä yksittäisistä poliitikoista läpi puoluekentän, jotka Lue lisää…

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kiemurtelu ja perustelut Nato-kysymyksessä ovat todella huojuvia, epäselviä ja jopa epäloogisia. Kiusallisia katsella. Lisäksi hänen kantansa on muuttunut vastakkaiseen suuntaan Suomen kansan kannan kanssa. Tämä kokonaisuus huomioon ottaen olen varma, että syy on yksi tai useampi seuraavista: 1) Niinistö on joskus mennyt rehvastelemaan Putinille, että ”ei minun aikanani”. 2) Putin on pelotellut Niinistöä. 3) Niinistö on joskus kiukunpuuskassaan äyskäissyt jollekin/joillekin poliitikolle useamman Lue lisää…

Putinin sylikoira, Ukrainan korruptoitunut presidentti Viktor Janukovytš oli kymmenen vuotta sitten valtansa huipulla. Tuskin kukaan olisi silloin uskonut, että Ukrainan kaltainen maa tulee yksin seisomaan demokratian etuvartioasemana Euroopassa. Janukovytšin kahdeksan vuotta sitten tapahtuneen erottamisen jälkeen Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluneen Krimin sekä maan itäosat. Krim liitettiin pian Venäjään ja nyt Putin yrittää täysimittaisella sodalla alistaa koko Ukrainan samalle kohtalolle. Ukraina on saanut vuodesta 2014 lähtien länsimailta merkittävästi Lue lisää…

Saatan olla väärässä, mutta olen mieluummin väärässä kuin sodassa. Läpi ihmiskunnan historian sen huipulla on esiintynyt päävikaisuutta, jollaista demokraattisella järjestelmällä on parhaat edellytykset suodattaa. Eurooppa elää lähes sata vuotta ajastaan jäljessä. Historia toistaa itseään. Ensimmäisen maailmansodan päättänyt Versailles’n rauhansopimus oli liian ankara Saksalle. Neuvostoliiton hajoamista on luonnehdittu Venäjällä 1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi. Hyvitystä on haettava. Juutalaiset olivat uhka yhteiskunnalle. Nato on piirittänyt Venäjän. Kansainliitto oli heikko. Lue lisää…

Aluehallintovirasto (AVI) myönsi syksyllä 2018 Ratikan jatkorakentamiseen liittyen Tampereen kaupungille vesiluvan Vaitinaron rantatäyttöä varten. Vaasan hallinto-oikeus kumosi luvan Pirkanmaan Ely-keskuksen (ELY) valitettua siitä. Kaupunki tyytyi päätökseen, sillä kun tieto valituksesta tuli, aloimme ennakkoneuvottelulla yhdessä AVI:n ja ELY:n kanssa etsiä parempaa ratkaisua. ELY nosti esiin saarivaihtoehdon. Pääteltiin, että se ei vaarantaisi järviveden rantaimeytymistä ja näin pohjaveden laatua. AVI myönsi saaritäytölle vesiluvan vuoden 2020 alussa. Kaksi luontoyhdistystä valitti Lue lisää…

Se on hyvinvointialue. Viiden kuukauden kuluttua hyvinvointialuevaalit on pidetty. Perustettavien hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022 ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät niiden järjestämisvastuulle 2023. Harva muistaa sote-uudistukselle alun perin asetettuja tavoitteita. Itse uskon, että yhdenvertaisuus palveluiden edessä toteutuu. Se tarkoittaa, että ainakin tamperelaisten palvelut heikkenevät, Pirkanmaan sote-kustannukset räjähtävät käsiin tai onnistumme merkittävästi muuttamaan johtamista ja nykyisiä prosesseja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Lain mukaan hyvinvointialueen on edistettävä asukkaiden Lue lisää…

”Demokratiassa tappiokin on hyväksyttävä” (Turun Sanomat 21.10.2016). Viimeisessä vaaliväittelyssä ennen presidenttikauttaan Donald Trump ei suoralta kädeltä luvannut hyväksyä vaalitulosta, mikäli häviäisi vaalit. Neljä vuotta myöhemmin tilanne tuli eteen, ja loppu on historiaa. Poliittinen johtaja toimii monesta suunnasta paineistetussa ympäristössä. Turbulenssia lisää se, että asemaa ei ole millään tavoin betonoitu. Paikkaa on kärkkymässä pitkä jono toinen toistaan kyvykkäämpiä, mutta ennen kaikkea innokkaampia, kellokkaita omasta puolueesta samaan aikaan, Lue lisää…

bit.ly/AleksiHenna Turvallisuus voidaan jakaa karkeasti ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen. Niiden rajan selväpiirteisyys hämärtyy ja ne sekoittuvat yhä enemmän toisiinsa maailman pienentyessä. Ulkoista turvallisuutta on perinteisesti hoidettu ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, diplomatialla ja sotilaallisella maanpuolustuksella. Sisäisen turvallisuuden avaintekijöitä ovat talouspolitiikka ja eri osa-alueista koostuva yhteiskuntapolitiikka, josta katukuvassa näkyvimpänä lienee yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito poliisin toimesta. Suomen turvallisuusympäristössä on tapahtunut paljon kehitystä huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lue lisää…

bit.ly/AleksiPekka ”Tehtävä kirkkaana mielessä, tehtävä kirkkaana mielessä”, hoettiin usein reserviupseerikoulussa, ”et voi tehdä mitään, mitä teet?” Sieltä minun ja majuri Huttusen tie johti maanpuolustuskorkeakoulun kadettikurssille – tosin eri vuosina. Etenkin kuntatasolla poliitikot ottavat kantaa ja tekevät päätöksiä hyvin käytännönläheisistä ja päivänpolttavista aiheista. Samaan aikaan teemme myös ratkaisuja, joilla on hyvin kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi talouteen, kaupunkirakenteeseen ja liikenteeseen liittyen. Käyttötalous on osattava erottaa investoinneista. Lyhyen tähtäimen päätösten Lue lisää…

bit.ly/AleksiKalervo Koronan myötä lienee kaikille myynti- ja vaikuttamistyötä tekeville selvinnyt, kuinka tärkeitä olemassa olevat verkostot ja suhteet ovat. Vanhojen suhteiden ylläpitäminen etäyhteyksin on mutkatonta, mutta uusien luominen muistuttaa ”kylmään kantaan” soittamista. Kun ei ole luontevaa tilaisuutta small talkiin vaikkapa seminaarin yhteydessä, verkosto ei laajene sattumankaan kautta. Kumppanuuden tai liikesuhteen syntyminen edellyttää luottamusta, joka sinetöidään sopimuksin, ja luottamuksen syntyminen edellyttää lähes poikkeuksetta kasvokkaista kohtaamista. Olen kuullut, että Lue lisää…