Toimivat liikenneyhteydet ovat yksi keskeisimpiä edellytyksiä yhteiskunnan toimivuudelle, elinkeinoelämälle sekä ulkomaankaupalle. Tampereen ja Pirkanmaan nopea kehittyminen ja kasvu ovat olleet ihmisten huulilla koko Suomessa viime aikoina. Tuoreimmat mittauksetkin osoittavat, että olemme vielä säilyttäneet vetovoimaisuutemme.

Liikennehankkeemme ovat kuitenkin jääneet täysin paitsioon kuluneen neljän vuoden aikana. Pääministeri Sanna Marin vaati Aamulehden haastattelussa (25.3.) rahaa ensi vaalikaudella sellaisille hankkeille, joita olisi pitänyt rahoittaa jo hänen kaudellaan.

Tampereen henkilöratapihan perusparannus oli edunvalvonnan ykköskohde jo pormestari Lauri Lylyn kaudella. Pääradan kunnostukseen ja Suomi-rataan on varissut vain murusia. EU-rahoituksen osalta valtio on ollut erittäin passiivinen ja tämän rahoituskauden tuet jäänevät saamatta, koska ydinverkkokäytävän hanketta ei ole edistetty riittävästi.

Valtatie 9 Alasjärveltä Oriveden suuntaan on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tieosuus. Se on myös osoittautunut vaaralliseksi, mutta perusparannushanke on edennyt vain paperilla. Vaitinaron liittymien rakentamistakin on hallituksessa pääasiassa jarruteltu, vaikka Tampere on sitoutunut maksamanan niistä puolet.

Marin väittää, että lentoliikenteen osalta Tampereen yhteyttä Helsinki-Vantaalle tuetaan laajasti. Silti Finnair tarjoaa välille lähinnä bussiyhteyttä. Mitä laaja tuki on konkreettisesti tarkoittanut?

On erinomaista, että Valtioneuvosto onnistui 15.4.2021 päättämään valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032. Surkeaa on se, että vaikka prosessi on saatu kuntoon siitä ei ole rahoituksen puuttuessa ollut mitään hyötyä.

Yhtään merkittävää ratahanketta ei ole käynnistetty ja tiehankkeiden rahat on osoitettu Pirkanmaan ja muiden kasvukeskusten ulkopuolelle. Hallituksen harjoittama siltarumpupolitiikka ei paranna Suomen kilpailukykyä.

Jos hakemalla hakee jotain positiivista, valtio on sentään sitoutunut osittain kaupunkiseutujen kanssa solmimaansa MAL-sopimukseen, joten Tampereen raitiotie on saanut luvatut 30 prosenttia rakentamiskustannuksista. Sen sijaan on häpeällistä, että Pirkanmaa on hukannut momentuminsa tamperelaisen pääministerin kaudella ja saanee kinuta jo vuosia ajamiinsa hankkeisiin rahat turkulaiselta pääministeriltä.

Julkaistu Aamulehdessä 30.3.2023

Kategoriat: Ei kategoriaa

Aleksi JÄNTTI

Olen pitkälle kaljuuntunut yhteiskunnan moniottelija - ja ehdolla kevään kuntavaaleissa Tampereella. Minusta tuli koululainen vuonna 1981, ansiotyöläinen 1989, aviomies 1995, isä 1997, upseeri 1999 ja osa-aikapoliitikko 2005. Täyspäiväisenä poliitikkona, apulaispormestarina Tampereella, olen ollut vuodesta 2017. Työkokemus sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä auttaa suhteuttamaan asioita. Valmistuttuani maanpuolustuskorkeakoulusta upseeriksi työskentelin ensin virkamiehenä puolustusvoimissa. Sen jälkeen toimin yrittäjänä ja työllistäjänä. Myöhemmin yhteyspäällikkönä Suomalaisessa Barona-konsernissa ja pendelöin työpaikalle Tampereelta Helsinkiin. Kansainvälistä työkokemusta minulla on kriisinhallintatehtävistä Kosovosta. Kolmannen sektorin osaamiseni on syntynyt ensin jääkiekon parissa juniorimaalivahtien valmentajana KooVeessa ja Ilveksessä sekä myöhemmin Tampereen Voimistelijoiden puheenjohtajana. Unohtaa ei sovi myöskään vuonna 2007 alkanutta aktiivisuutta kokoomusyhdistysten hallituksissa. Tällä hetkellä toimin Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Olen myös Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Minulla on kolme lasta. Vanhin poikani syntyi vuonna 1997, tytär 1998 ja kuopus 2010. Silmää räpäyttämättä uskallan väittää tietäväni, millaista elämää neljäs sektori elää. Yksin saan aikaan kovin vähän, mutta porukalla häkellyttävän paljon.